pariterapiaa ja kaikkea muuta.

ikkunaluadalta on poistettu tuikku-armeija.
tilalle tuli kolme yrttiruukkua, jotka eivät vielä viherrä.
toiveissa tuore, itse kasvatettu basillika.
kiinanruusukin puskee nuppuja.
ehkä en olekaan maailman epätoivoisin viherpeukalo?

en muuten saanut sitä paikkaa.
eikä oikeasti harmita.
olisin ehkä kuollut paniikkiin ja niskaan tippuvan kuran määrään.
paikka meni oikeasti ihan mukavalle ja pätevälle ihmiselle, joten työ-jutut ei nyt töki. ollenkaan.

nyt vain kuuntelen uusia levyjä.
tämä on muuten järjettömän hieno:

numeroidut rakkaat 332. ja 333.

tiukka trimmi-tunti ja sauna.
ei tarvinnut puhua mistään, vaan olla vaan.
teki hyvää.

sit soitti ihanainen kookos.
humputeltiin.
ja edelleenkään ei tarttenut puhua.
löydettiin varmasti taas kaikki karmeimmat kevään muoti-luomukset ja räkätettiin niille, kuten kypsien aikuisten kuuluu.
puhuttiin tisseistä.
ja kevennettiin pankkitiliä.
isosti.
olis vartalonkuorintaa ja kasvonaamiota.
sit olis vierailtu the levykaupassa.
uusina raksuina maj karman salama ja pmmp:n veden varaan.
ja bonuksena volbeatin live:sold out! -dvd.

ai niin! ihana, hunajainen laulajapoika oli myymässä.
se on niin symppis.
semmoinen lutunen.

nyt menen takaisin sohvalle ja vietän seuraavat tunnit tanskalaisen parhauden parissa.
enkä tällä kertaa tarkoita legoja tai olutta.

en ala.

mie vissiin kasaan perjantai-päiville ennakkoon paineita, tyyliin "jipii, perjantai! ihan huippua!" ja yhä useammin huomaan, et lopputulemana on silkkaa paskaa.

on ahi.
edes aurinko ja ostoskassissa odottavat ihanuudet (korianteri ja kumppanit) eivät ilostuta.
pääsin taas hyvin sujuvasti aallonpohjaan lenneltyäni jo useita viikkoja pilvissä.

ei vaan taas oikein kulje.
enkä halua puhua aiheesta ääneen.
enkä jaksa yhtään hyväntahtoista kyselyä siitä työpaikasta, kun en oikeasti osaa sanoa siitä vieläkään mitään.
en tiedä, et auttaisko peiton alle käpertyminen tai vuorokauden mittainen gilmore-sessio.
en oikein pysty olemaan empaattinen.
en oikein pysty keskittymään kuuntelemaan muiden sanomisia.

kahvikin maistuu töissä pahalta, kun sitä ei keitetä miun suun mukaisesti.

päässä soi sydänpuu.
jostain käsittämättömästä syystä sitä ei juutubesta löydy, joten otan tilalle jotain reippaampaa, live-veto musiikkia lehmille -kiertueelta.
se olikin hyvä kiertue.

pitäis tiskata.

olen miettinyt..

..korotusta viikkorahaani.
ja monia muitakin asioita:

• esimerkiksi semmoista mysteeriä, että miksi työpäivän aikana ei voi mennä pissille ennen kuin tuntuu siltä, että rakko hajoaa justnytheti?
• miksi ihme jurpot ottaa kontakteja minuun? olenko jurpo-magneetti?
• miten paino on voinut pudota 1,5kg viimeisen kk:n aikana, kun olen rillutellut, juopotellut ja herkutellut enemmän kuin edellisinä kuukausina yhteensä? onko maailmassa virhe, josta minulle ei ole kerrottu?
• miks siitä duunista ei vaan vois jo tulla tieto?

huomenna olis sitten perjantai ja se on aivan ässää!

silkkaa horroria.

"sinulle on +1 kaverikutsu"
SIIS se über-kauhu, entinen esinainen.
siis mitä helvettiä?

ollaan NIINNIIN kavereita.

joo. rukkasin vähän asetuksia. valitettavasti koko profiilia ei näytä saavan piiloon valituilta "kavereilta".
mut nyt ei ainakaan tilapäivitykset näy.

oli miul jotain ihan kivaakin postattavaa, mut se unohtui tässä järkytyksessä.
äyks.

betty.

uudet rokkari-kuvat hakusessa ja yritelmät kiestä, eiccasta, jp:stä ja kallesta ei vaan miellyttäneet mitenkään. tarkoitukseen soveltuvammat kuvat siis etsinnässä.

"aamiainen tiffanylla"-kuvakaan ei oikein onnistu halutulla tavalla.

niinpä tein eilen bettyn.

betty oli nopea ja senhän voisi vaikka sijoittaa rokkareiden keskelle.

tai sit jotain.

note to self: epätietoisuus on perseestä.

jotenkin plääh.

sunnuntai-ahi muuttui sujuvasti maanantai-ahiksi.
ei kiva.
ei kiinnosta olla sisällä.
tympeät käytävät ja tunkkainen ilma.
typerät naiset, joiden jäljiltä ei voi mennä edes käytävälle, kun ellot hajuvesipilvet aiheuttaa välittömän kuoleman.

ylläri ja 18 miestä istui äsken 2 tuntia palaveeraamassa.
olihan taas.
mut tarjolla oli kuitenkin aika makoisat korvapuustit.

menis harrastamaan. hyviä rokkari-kuvia ei ole tullut toviin vastaan ja audreyn kuvat on osoittautuneet hanakalasti käsiteltäviksi. taidan tänään väsätä betty boopin. sehän sopis loistavasti rokkikukkojen joukkoon.

tai jotain.
teen varmaan jotain.

taas.

onko ihan pakko, jos ei vaan halua?
onko?

pahapaha sunnuntai-ahi.

sensuuri?

se on nyt niin, että tyttö ei voi kertoa vitutuksiaan vapaasti edes naamakirjassa.
kun joku alkaa kitisemään asiasta ihan kolmannelle ihmiselle.
ei vahingossakaan voi kysyä suoraan.
ei.
eikä siinä mitään, mut ei sen kolmannen ihmisen pitäis joutua väliin.
saatana, että voikin joku käydä hermoon.

joo. just se sama tyyppi, joka aiemminkin on ollut perserkki.

kävin sitten ihanien rouvien kanssa elokuvissa.
himoshopparin salaisia tunnustuksia ja järjetön pussi irtokarkkeja.
nyt on sit sokeri-överit.

onneks on discovery, miami ink ja ami james.
ja 4 cd:tä hynysen lukemia hynysen hengentuotteita.
sekä uusin marklund (vähän vielä jäljellä) ja uusin rei shimura (ei aloitettu).

syökööt vinkuva, elävä hengari päänsä ja oppis käyttäytymään.
samalla se nulikka, joka istui äsken leffassa miun takana, potki tuoliani ja puhui-vittu-puhelimessa-kesken-elokuvan, vois lopettaa itsensä kivuliaasti.

eipä sit muuta.
taitaa mennä yksityisyys-asetukset "pieneen" rukkaukseen.
ens viikolla.

jakomielinen.

miun päässä on liikkunut juttuja.

on ollut töihin liittyviä jänskätyksiä, unettomuutta, ahiahia ja hengenahdistusta.
olen istunut ihmisten edessä ja yrittänyt uskotella, että olisin hyvä hommaan. ja pelkkä asian ajatteleminenkin nyt vähän ahdistaa, joten ei siitä sen enempää, jookos?

sitten on ollut luvluv-osastoa niin isosti, ettei tämä tyttö oikein osaa käsittää. miulle on kerrottu asioita, joita miulle ei ole ikinä aiemmin kerrottu. miulle on sanottu kohteliaisuuksia, joita en ole ikinä kuullut.
mie olen sanonut asioita, joita en ole ikinä sanonut kellekään.

mie olen ihan hattarana.

väkerrys.

pitkästä aikaa raaputtelua.

hyvä ja erittäin tarpeellinen pään tyhjennys.

huominen uusia mahdollisuuksia ja haasteita mahdollisesti mukanaan tuova työ-jutska jännittää niin älyttömästi, ette tiedä miten päin olisin.

vaan jännittää.

loveen langennut.

ensiks oli hempulaa.

karanteeni on ohi. jei!

sit oli tätä.

ja nyt mie en oikein kuule, mut se on pientä.
vähän humalassakin olen.

live.

ihanaihana perjantai.
tiskejä on enää jäljellä vain ihan vähän.
kaks aamua ilman 6.25 herätystä.
olemista.
vihdoinkin sporttailua!
uuden tukan heiluttelua.

ja huomenna live-jouni.
tyttö saa vihdoin rokkia! ♥
rokrok.

edelleen.

minua pidetään edelleen karanteenissa.

kuuntellen sit kotiteollisuutta (2yötäjouniin!) ja tiskaan.
välillä heiluttelen uutta tukkaa, joka on ihana.

mut on tuo tiskaaminen maailman huonoin korvike.
mie haluan hellyyttä ja hempeilyä.

stanan tauti.

karenssissa.

tyttö on sairastanut.
viheliäisen vatsataudin.
siis hyiyäk!

juu ei ole syöty.
eikä todellakaan tehty muuta kuin maattu sohvalla/sängyssä/lattialla/vessassa.

tahtoo salia.
tahtoo tekemsestä kipeitä lihakkeita.
tahtois, että kotona olis astianpesukone.
se saakelin tiskivuori on edelleen vallannut koko keittokomeron.
tahtoo siistin kodin ja tautipöpöistä puhtaat petivaatteet.

".. pitäis vissiin pitää sinua karenssissa ainakin yksi yö. "

menee pois ja hengittää.

punaiseen raksuun on nyt ladattu pari podcastia radiorockin sivuilta.
raksun akku ladattu.
maha täynnä huikean hyvää wokkia.
sähköpostisuma purettu.

kohta karkaan töistä, käyn kotona ja suuntaan junaan päikkäreille.

äiti♥

pikkuveli ei kuulema uskalla tulla viikonlopuksi, sillä maanantaina on tentti ja miun kanssa ei vois kuulema lukea.
nii-in. sisko vaatii huomiota ja seuraa. :)

ajattelin muuten olla ajattelematta mitään töihin liittyvää koko viikonloppuna. ihan vaan olen ja ihmettelen.

hautaudun.

aivot ei toimi.
ihmiskontaktit, jotka vaativat reagointia ontuu isosti.
on vaan täys aivokuolema.

pakkaaminen viikonlopuksi on ihan vaiheessa.
kunhan nyt muistaisin sen mummon lahjan.

tiskaamaan en vain kykene.

ahi.
iso ahi.

epäilys.

miusta tuntuu hetki hetkeltä enemmän siltä, että entinen työkaveri (siis henkilö, joka on käynyt elämää enemmän hermoon viimeisen vuoden aikana) ei ole oikeasti tehnyt täällä yhtään mitään.
siis ainakaan mitään töihin liittyvää.

siis oikeasti.

täällä jotkut hieman hukkuu töihin.
ja kautta rantain kuuluu, et en todellakaan ole ainut joka ei ole ollut tyytyväinen erään "töiden tekemiseen" ja "työn jälkeen".

minua kiristää rintakehästä.
semmmoinen vanne.
koko vitun päivän ollut tämmöistä.

ja ihan sama miten helvetisti hommia tekee, niin nämä EI VAIN VÄHENE!
puhelin soi.
ihme sedät kantaa lisää hommia (jotka ei kuulu meille, saati sit, et voitais edes tehdä niille jotain!).
sähköposti laulaa.
ihan tolkutonta.

lienee ei tartte edes mainita, et silmässä on puukko?

mitä helv?

"Käyttäjätili väliaikaisesti poissa käytöstä.
Sivuston ongelmista johtuen käyttäjätilisi ei ole tällä hetkellä käytettävissä. Ongelma korjaantunee hetken päästä. Ole hyvä ja yritä uudelleen muutaman minuutin kuluttua."

helvetin naamakirja!
kesken rokkitähteilyn!
prkl!

hyytyryyty on ihan pihalla.

väsyhyyty ja aivan sekaisin päivistä.
kaks varsin kuluttavaa opetuspäivää, hotellimajoitus, hotelliaamiainen (jes!) ja autoilua takana.
ja nyt ei elimistö yhtään osaa ymmärtää, et on keskiviikko.
ihan sekaisin koko tyttö.

viikonloppuna olis luvassa kotikotia. mummon 70-vee päivä olisi oikeasti vasta seuraavana viikonloppuna, mutta huono lapsenlapsi viettää silloin jounia (siis siihen THE keikkaan on enää alle 2vko!), eikä todellakaan aio olla toisessa kaupungissa kahvittelemassa, joten ajattelin muistaa mummoa näin ennakkoon. :)
on kuulkaas hieno hartiahuivi ihan huovutettu.
omin pikku kätösin.

pienin siskontyttö on myös kuulema maisemissa, eli mistään lepoviikonlopusta ei todellakaan ole kyse.
viimeisin villitys on kuulema se, että vessanovea ei saa pitää kiinni.
jännittäviä hetkiä siis luvassa.

jännitystä odotellessa menen sporttaamaan.
ihan sama, vaikka jalat painaa tonnin.
menen silti.

tyttö ♥ chanelin meikkipuuteri.
luvluv.
♥

numeroidut rakkaat 330. ja 331.

koska salamaa ei vielä saa ja kaikki hedelmät sisältää vain pari kappaletta, joita ei miun hyllystä vielä löydy, niin (ihan vahingossa, ohikulkiessain, lämmitellessä) päädyin hankkimaan kaksi vuoden 2008 kotimaista raksua kotiini.

smg:n missä olet laila? ja olavin minä olen hullu muutti lauantaina meille.

samalla retkellä hankin uuden värin hiuksiini (edelleen purkissa, ens viikolla päässä) ja varasin ajan uuden tukan muotoiluun. ehkä vähän rok-henkinen peikkotukka hakusessa.
mut voihan sitä aina muuttaa mieltään, onhan täs 1,5 viikkoa aikaa.
no tyttö voi.

tyttö voi myös ohikulkiessaan ostaa uudet alusvaatteet. (oho!)
semmoiset ei yhtään tytönväriset ja ihan keväiset.
niinku turkoosit!
ne päällä on oikeasti kevättä rinnoissa.
joo-o.

sitten illalla oli vielä ralliraita.
varsin viihdyttävä pölönen.
ja ihan turha miun on väittää et olisin älyllisen elokuvan ystävä.
sladi oli ihan paras.
ja se musiikki.
nih.

nyt jos pakkais.
aamulla työmatkalle.
kaks päivää ohjelmaa ja illaksi kylpylä, hyvää ruokaa ja ehkä pussi karkkia hotellihuoneeseen.
mie ajattelin nukkua.

ai niin.
uusi saliohjelma on aivan huippu!
ihan vähän vaan innostuin tänään. :)