asioita, jotka tekevät onnelliseksi.

tiina haastoi ja mie vastaan.


"Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa. Anna eteenpäin ainakin viidelle bloggaajalle." 

• pienen ihmisen ilo ja riemu, kun menet kylään. joku oikeasti tykkää just siusta ja just sellaisena kun olet. jollekin olet just se toivottu seuralainen leikkeihin, etkä vaan se johon tyydytään paremman puutteessa.

• live-musiikki. rock. kotiteollisuus ja stam1na livenä. noin tuollein esimerkiksi.

• ilosaarirock ja siihen liittyvät traditiot ystävien kanssa.

• jokainen uitu kilometri. viimeisen 4kk aikana olen uinut 55km. se on miusta aika paljon.

• työpäivän aikaiset kahvitauot. ihanat työkaverit saa ajatukset muualle ja omat tyhmät ajatukset hiljenee.

• kaikki viestit, jotka katkaisee oman pään kanssa kurjailun ja vie edes hetkeksi pois sen yksinäisyys-olon, joka aina välillä vaivaa.

• lämpimänä kesäiltana tyynessä järvessä uiminen. tai aukinkoisena kesäpäivänä. kun on lämmintä. ja pääsee uimaan.

• se hetki, jolloin voi antaa täydellisen itsetehdyn lahjan toiselle. ja ylipäätään se hetki, kun saa onnistuneen käsityön valmiiksi.

• se hetki, kun herää aamulla ja tajuaa hymyilevänsä. niitä hetkiä ei ole ollut liikaa viimeaikoina, mut kyl mie ne vielä muistan. ja kyl niitä kohta taas tulee. :)

• steve maddenin niitti bikerit. nää kengät on niin suurta rakkautta, että ei ole tosikaan.

mie haastan kaikki tän lukijat! huikatkaa kommenttilaatikkoon, jos eli siis kun osallistutte. :) 

kaikkea sitä.

viimeinen virhe, minkä ihminen voi tehdä, on lukea netin keskustelupalstoja.
liian vilkas mielikuvitus ja oma pää.
tässähän nyt oon. ootan ja arvon.
paljon olisi tekemistä, mutta aika vähän saan mitään aikaiseksi.

mut mulla alkoi tänään loma.
loma on hyvyyttä.

hyvää joulua kaikille.
sovitaanko, että vuosi 2013 tulee olemaan täynnä hyvyyttä?

ja ei. en tarkoittanut, että vuosi 2013 olisi täynnä lomaa. se on nimittäin täynnä työtä.
allekirjoitinhan taas uuden työsopimuksen.

second soul.

aamulla kuuden aikaan bussissa.
radiosta tuli second soul ja tajusin kyynelten valuvan poskille.
onneksi silmien punotus menee uimahallin piikkiin ja töissä on niin paljon vilskettä, ettei tartte ajatella omiaan.
ja kiitos muuten ystävä eilisestä chat-tuesta.
oot ihana. :)

***

and you will find a second soul

the kind that you can mix in with your own

you will find a second soul

someone who vows you'll never be alone

a satellite swirling to the sun

a rose amidst the dunes

are you tired of searching a place

where you belong

*disco ensemble /second soul*

enkeli ja sydän.

sain aamulla enkelin.
se on väännetty rautalangasta ja se on täydellinen.
se on täydellinen siksi, että vaikka se kolhiutuisi tai joku sitä vähän vääntäisi, se on silti ehjä.
se on enkeli ja se on ihana.
kiitos ystävä. ♥

univamma näytti jo vähän paremmalta, mutta toissayönä otinkin sitten ihan kunnolla takapakkia. 4h ei ole kunnon yöuni, vaan silkkaa pahuutta.
uusi tyynykin oli ihan kuolassa. *kuka kuolaa miun tyynyt???*

***

se pyydystää, se mut pyydystää

kuin linnun lentoon lähtevän paikoilleen jähmettää

se kivettää, se mut kivettää

ja kaivertaa mun sydänpuun ontoksi sisältä

näytä mulle padotun virran vimma

tao sydämeeni sokea usko

anna mulle haavoitetun karhun voimat, oi voimalintuni

opeta vanhan vaahteran nöyryys

ja hohda silmiini valoa

anna mulle jotain puhdasta, jotain mihin uskoa

se haalistaa mun sydänpuun lehdet

ja repii ne irti yksi kerrallaan

se alistaa, se mut alistaa

hitaasti imee voimat ja vanhentaa mut ennen aikojaan

*sydänpuu*

*don huonot *

säännön vahvistava poikkeus.

niin taitaa minulla mennä, että kun elämä on solmussa, silloin päivitetään.
ehkä tämä taas jäis vähän päälle. ehkä.

määräaikainen prinsessa sai kuin saikin töitä kesällä ja on taas jälleen kerran määräaikainen.
uusvanhat työkaverit ja työtehtävät ovat pääsääntöisesti ihania ja muutama poikkeus tietysti vahvistaa säännön.

y-kromosomin kanssa asiat on vahvasti jäähyllä.jotain tapahtui. mie en tiedä mitä. ja kun toinen on täysin lukossa ja ei voi/halua puhua, nähdä tai edes kertoa olevansa elossa, niin miulla ei ole hirveästi mahdollisuuksia tehdä yhtään mitään.

väsymys ja epätietoisuus (=perseestä) ei ole tehnyt hyvää. olen vaan ollut jotenkin vähemmän minä.
koko syksyn. ainoat asia mikä on pitänyt miut edes vähän kasassa, on työt, uiminen ja ystävät, jotka ei kysele.

viikonloppuna löysin itseni täysin väärästä paikasta ja olisin voinut ajatella vähän pidemmälle, olisin voinut jättää tämän säännön vahvistamatta,  mutta ei vaan pystynyt. kaiken sen henkisen ruoskinnan jälkeen tunsin itseni enemmän itseltäni kuin koko syksynä.

pilkistää muuten pihalla aurinko.
edes vähän.

uneton työhuoneessa.

miun oikeasti piti nukkua vihdoin tänä yönä. olin jo siirtänyt kellon niin, että tulen vasta viimeisellä amhdollisella hetkellä töihin. ja miten kävi? no kunhan ensin sain unen (tainnutin itseäni sängyssä lukemattomilla how i met your mother -jaksoilla) ja selätin junttipoppipainajaiset (oon herännyt viime yönä ainakin pääjukeboxin soittamaan popedaan (???wtf???), känniseen tanssilattiaketkutukseen, lumiauraan, kilpikonnaan, ulkona kävelevään ihmiseen sekä pääjukeboxin soittamaan yöhön) heräsin 2h ennen kelloa. herätessä päässä sentään soi five finger death punchin bad company, joka vähän tasoitti. mutta kuitenkin. olo on zombien ja aineissa olevan pölllön välimaastosta. oon töissä, vaikka vieläkään ei ole kello soinut.
kuulostaa hienolta, eikö?

hei tytön pää, voitaisko sopia, että lopetettais tää valvoskelu nyt?
ei taas aleta tähän.

ei. ei näin.

viikonloppuna onnistuin varsin tehokkaasti palauttamaan mieleeni, mistä blogin nimi aikoinaan  tulikaan.
olen joskus pyhästi luvannut itselleni, että osaan käyttäytyä ja mitään sotkuja en aiheuta, mutta kuinkas kävikään? yllätin myös itseni.

pikkujoulut.

plah.

nythän on niin, että on kesä ja mie rakastan kesää.

tänä kesänä vaan asiat ei vaan ole hirveän hyvin.
olen taas ajautumassa tilanteeseen, jossa jään vaille haluamaani työpaikkaa.
kuulen olevani erittäin hyvä työssäni, mutta kun tilanne on mikä on, niin työpaikka menee jollekin toiselle.

keväällä opetin seuraajalleni (hän vakituinen, minä määräaikainen) tehtäviäni ja ns. kesälomani ajan (jonka olen ollut kesätöissä toisaalla, pidempi sijaisuus silmissä kiiluen) olen päivittäin auttanut häntä puhelimitse.
nyt kesätyöt sitten näyttävät kallistuvan niin, että sijaisuus menee myös toiselle, vakituiselle.

ja sanoinko jo, että opiskeluhaussa jäin varasijalle? kun ei sattunut olemaan alakohtaista työkokemusta ja aiempia opintoja kyseisessä oppilaitoksessa, joten jäi muutama tarvittava piste uupumaan.

kaiken tän epätietoisuuden ja pettymysten keskellä olen vaan yrittänyt tehdä ja taas tehdä juttuja.
nyt vaan meinaa kamelin selkä katketa.

se joka sanoo, että raha ei tee onnelliseksi, puhuu paskaa.
raha helpottais ainakin miun oloa valtavasti.
enkä tartteis ees miljoonia.

olo on vähän ku tuolla viime syksynä kuvaamallani sienellä.
näyttää ihan hauskalta (tosin epämuotoiselta), mut silti siitä kannattaa pysyä sen verran kaukana, ettei vaan myrkky tartu. ei mua ainakaan töihin kannata ottaa.

reklamaatio.

kenelle voi reklamoida tästä ärsyttävästä allergiasta, järjettömästä nuhasta ja uhkaavasti hupenevasta nessu-pinosta?

minen kohta ala mitään.

prenikka.

no oho!
sain tiinalta tunnustuksen:

The Rules 

1. Nominate 15 fellow bloggers. 

2. Inform the bloggers of their nominations. 

3. Share 7 random facts about yourself. 

4. Thank the blogger who nominated you. 

5. Add the Versatile Blogger Award picture to your blog post.

ihan sitä kituuttavan blogin pitäjä hämmentyy. kiitos.
mut siis 15? öö.. eikös teillä tyypit ole jo tämä? ai on? no sitten. selvä.

ja ne faktat:

1. miul on tänä keväänä pääsykokeet. kouluun. ensimmäistä kertaa sitten kevään 1998. jännittää ihan helvetisti.
2. järvessä lilluminen on ihanin tapa viettää kesäpäivää. tärkeää on, että pohja ei saa olla epämääräinen. tai ällöttävä.
3. juon aamukahvini mieluiten greengaten latte-mukeista. sellaisista näteistä.
4. en ole ikinä käynyt elokuvissa yksin.
5. hurahdan helposti. lähes kaikkeen. nyt meillä väsätään harva se päivä sämpylöitä. vähän aikaa sitten täällä vaan istuteltiin taimia. välillä elo on silkaa väkertämistä.
6. live-rokki. parantaa kurjankin päivän.
7. opin vasta vähän aikaa sitten, että lusikassa on ihanaa nukkua. tais olla jo aika. :)

väriä elämään.

se aamuinen tunne, kun tuntuu että on niin harmaa, että katoaa tapettiin.
se on hirveää.
se on varsin masentavaa.

ryhdyin siis vastatoimiin ja opettelin käyttämään huulipunaa ja kirkkaan värisiä kynsilakkoja.
minä.
juu.

ja voi pojat, että tuo max factoryn ruby tuesday onkin itse ihanuus!

tämmöisiä asioita oon siis miettinyt. työhakemuksia kun ois pitänyt kirjoitella.
hyvä minä.

ei oo koulutus menny hukkaan.

herkkää.

verta ja väkivaltaa.
ja alaston mies.
no seppohan se.

poks sanoi templeitti.

no joo.
oli sitten blogin templeitti hajonnut. yritin nohevana ladata sitä uudelleen, mut kappas: kun yritin kirjautua siihen palveluun josta moisen aikoinani latasin, saan pirullisen "page not found" -tekstin.
ja siis sivustohan on elossa ja toimii ja sama teemakin löytyy.
myös uuden salasanan tilaaminen onnistuu ja järjestelmä tunnisti tunnukseni ja sähköpostini.
ainoastaan kirjautumisen jälkeen näkyviin tulee vaan errori.
herrrmo.

no sitten oli pakko kahlata muljoona uuttaa templeittiä toisaalla, kun eihän sitä voi antaa olla ja mennä nukkumaan. ei, ku templeitti o rikki ja näyttää rumalta.
nyt on sit tämmönen.
hurjasti pitää viilata, sillä en tykkää ja saatan kyllä vielä ladata jonkun ihan toisen.
mut silti.

ai joo. miun keuhkotkin on semisti rikki.
sain aamulla sen jo vahvasti epäillyn astma-diagnoosin.
vituttaahan se silti.
tosin oon vaan niin väsynyt, et tämä vitutus on vaan aika ponnetonta.

terveisin vammasilmävammakeuhkovammablogi-tyttö.

fleece mai frend.

sanokaa mitä sanotte, mutta nerokkain keksintö sitten polkupyörän (ja muutaman muun jutun) on fleecesukkahousut!

ei voi ihminen käsittää, miksi näitä ei ole aiemmin keksitty!
ulkona on ydintalvi, ja voit vetää mustat peittävät & unelmapehmeät sukkikset jalkaan ja EI OLE KYLMÄ!
eikä nämä näytä miltään villahousuilta tahi fleecepöksyiltä, vaan sukkiksilta.

oon taas ihan in lööv.
ja helvetin nuhassa.
taas.

aire f***kin bra.

mistä noita tv-shop (tvins?) rojuja maailmaan oikein siunaantuu?
siis oikeasti. aire bra?
ja siis tuo mainos!
kait rintsikat istuu huonosti, jos päälleen nyhtää väärän kokoiset!
mutta siis voiko noin rumia alusvaatteita olla.
*no okei, urheilurintsikat on, mut niiden ei tarttekaan olla muuta kuin siedettävän näköiset, imho.*

juu. olen kotona pärskimässä.
kaikkea kuraa sitä päivisin telkusta tuleekaan.
ugh.

voihan verkkokalvo.

..ja kyllä.. on siellä hame. se on vain vähän lyhyt.

muotibloggaaja(ko?).

myrkynvihreät sukkikset alla ja päällä mustat pitsisukkikset. rikkonaiset.
valkeat maiharit. katu-uskottavalla tavalla likaiset ja osumaa ottaneet.
sininen kimalleneule. leveä.
farkkuhame. kulahtanut.
tukan paikalla pehko. hirrrveen hirrrveen sähköinen.

high fashion?
tai sit joku heräs aamulla ja veti ensimmäiset vastaan kävelevät rytkyt päälle.

peiliinkin vois katsoa ennen kotoa poistumista.

valju.

en tietdä johtuiko eilisestä "voimakkaan, mutta vetisen" testailusta vai ihan yleisestä vireestä, aamulla peilistä katsoi valjun näköinen naama.
laitoin huulipunaa ja letitin osan hiuksista.

on vähän luonnoton olo.
mutta on sentään jotain väriä.

voimakas, mutta vetinen.

*ihanaisen homejuuston kanssa maku on viipyilevän oksumainen*
*tietysti olisi voinut kiinnittää huomiota siihen alkon ruokasuositukseen, mutta ei niitä ennenkään ole luettu*

Kiitos Akatemialle tästä kunnianosoituksesta..

mymskä antoi miulle plakaatin!
olen hämmentynyt ja otettu, kiitos!

ohjeena oli kertoa itsestään viisi satunnaista asiaa ja jakaa sitten merkki viidelle.

1. olen addikti, jonka addiktion kohde vaihtuu kausittain ja mielialan mukaan. viimeisimpänä appelsiini. sitä ennen avokaado. 
2. olen viime vuosina oppinut, että olen aika sekundaa, maanantai-kappale. silmässä on vikaa, keuhkoissa taitaa olla vikaa, allergiat vaivaa ja muistutan manaattia.
3. rakastan livenä nautittuja rock-keikkoja ja olisin niin onnellinen, jos osaisin käyttää suomenkieltä edes lähimainkaan niin taitavasti kuin esimerkiksi herrat hynynen, ylppö ja yrjänä.
4. uiminen on ihanin liikuntamuoto. manaattimaisella ketteryydellä hän polskii ympäri altaita ja järviä. tosin samalla hän inhoaa epämääräisiä järvenpohjia. iuh.
5. inhoan määrittelyitä. miksi kaikki pitää nimetä? eikö voi vaan olla? ja mitä se muille kuuluu?

että tämmöisiä tänään.
haluan jakaa tämän kunniamaininnan seuraaville ihanuuksille:
viiu, tiina, puhalluskukkatyttö, 3xikuisuus, kupla ja tietysti mymskä.

älä mies omi miun palkokasveja!

koin kokeneeni vääryyttä ja kiskoin palkokasvin sieraimeen.
(ja kyllä, tarkistin vielä serkulta, että enhän ole psykohulluakka, vaan tuntemukseni olivat ihan aiheelliset.)
ilmaisin pettymykseni (oikeasti ihan sievästi, enkä mitenkään vittuillen tai riitaa haastaen) ja mitä tekee mies?
no y-kromosomi ottaa ja loukkaantuu, kun kerron olevani pettynyt.
eli siis miun täysin oikeutetut palkokasvit yritetään omia!

mitä täällä oikein tapahtuu?
enkö mie sais kertoa tunteistani ilman, että toinen ottaa itseensä ja nyyssii miun palkokasvit?

perseintä on se, että nythän miun helevetin_vamma_pää kääntää tilanteen niin, että miulla on pahamieli (kavereitten kesken pami vaan) siitä, että toisella on palot sieraimessa ja kurja mieli.
suomeksi: miulla on pahamieli IHAN VÄÄRÄSTÄ SYYSTÄ.

elämä oman pääni kanssa on niin hankalaa, joten eikö tuo liene ihan selvää, ettei mikään asia ympärilläni ole selkeää ja helppoa.
***tu mikä päivä.

ai kenen tuuria?

y-kromosomi tulee ja uhmaa pakkasta.

silittää ja hellii.

jää yöksi ja sairastuu yöllä.

lähde siinä sitten aamulla töihin, kun toisella on kurkku niin kipeä, että ei voi niellä ja se reppana jää peiton alle lämpimään.

niin miun tuuria.

hain viime viikolla yhtä "kuin miulle tehtyä" työpaikkaa. tänään sain tietää, että hakemustani ei voida ottaa huomioon, sillä olen vain määräaikainen.

niin miun tuuria.

mut kävin hakemassa vähän iloa elämään.

ostin keikkalippuja.

on ainakin jotain kivaa odotettavissa maalis-, huhti- ja toukokuussa. 

avokadoa ja ainaista valitusta.

appelsiini himotuksen ohelle on tullut avokado-tuska. myös marjaisia pirtelöitä voisin vedellä päivittäin. sitä vaan, että onkohan minulla joku puutos? siis joku muukin ku pussailu-vaje. vieläkin on muuten ihme väsyilyä ilmassa ja töiden jälkeen on melkein pakko nukkua pienet unet. yritän niin kovin pysyä terveenä, että pääsisin ens kuussa keuhkopolille puhkumaan ja puhisemaan ja olen ihan vauhkona pienestäkin vinkunasta. että terkkuja vaan sinä keuhkovinkuna, joka tänään yritit tulla kylään. lälläs lää! vedinpä sellaiset tropit, että loppui tuollainen torspoilu het alkuunsa. nih. ja illalla tulee skins.

frank ja kumppanit.

♥♥♥

oltermannia ja appelsiinejä.

niitä tekee mieli.
niitä tekee ihan tolkuttomasti mieli.
vaikka juuri niillä herkuttelin.
tämä on joka talvinen himo on mennyt nyt ihan mahdottomaksi.
voiko noihin muka kyllästyä?

mutta kait miulla oli muutakin kirjoitettavaa? tai ainakin luulen niin.
no ainakin se on tärkeää, että en ole aikoihin käynyt levykaupassa (pienempi pikkuveli antoi jouluna miulle nightwishin. kultainen pieni♥), mutta tänään olisi kyllä pitänyt.
frank eiku siis herra ylppö ja ihmiset tahtoo tulla kotiin ja mie en ennättänyt levykauppaan.
hö.
ehkäpä tilanteen voi korjata huomenna, toivottavasti.

y-kromosomikin on ehkä havahtumassa talvihorroksesta. taisi myös säikähtää miun sairastelua, josta en nähnyt aiheelliseksi ilmoittaa hänelle, kun olin loukkaantunut vaikka toisaalta ymmärsin. ihmiset on monimutkaisia ja ihmissuhteet vielä monimutkaisempia. äh. mut pussailu on silti kivaa.

oi, mutta taas tuli mieleen nuo aiemmin mainitut ihanuudet.
ei tästä kirjoittamisestakaan meinaa tulla mitään.
pakko kait se on kuoria vielä yksi. :)

mitä jäi käteen vol2.

4 päivän saldona on:

• 240 nenäliinaa (*note to self, serlat on kuin hiomapaperia nessuihin verrattuna*)
• 4 huonosti nukuttua yötä (*note to self, codetabsit sängynpäädyssä on hyvä juttu, mutta jos sittenkin pitäisit niitä sillä ei "käytettyjen nessujen kasa" puolella.. välttyisit monelta ällöltä yllätykseltä*)
• the dirt - törkytehdas lähes luettu. suuri kysymys onkin taas, että miten ne häiskät voi vieläkin olla elossa?
• lukemattomat herkistymiset ihmiskohtaloiden parissa (tuo brittien kadonneen jäljillä on paljon parempi kuin kotimainen versio.. ja siis siinähän on davina!)
• herkistymisistä johtuen riettaita unia ty penningtonista. (voi myös johtua tukkoisesta päästä ja tropeista).
• hervoton nauru/yskäkohtaus edellisestä unesta herätessä.
• viinimarjamehua. paljon. kotitekoista.
• myttyyn menneet viikonloppusuunnitelmat.
• vinkunaa. keuhkoissa. paljon.

aamulla sitten soitellaan lääkäreille. ja käydään töissä kääntymässä. 

niin ja kaupasta pitää ostaa vino pino uusia nenäliinoja.

sellaisia oikean merkkisiä.

2011 ja jäikö siitä jotain käteen?

mitä jäi käteen?

no töiden puolesta erittäin kiireinen, mutta varsin antoisa vuosi. tosin loppua kohden uutiset huononi ja siinä samalla into laski. kiire ei niinkään hävinnyt minnekään.

kiireen takia en ehkä muista alku vuodesta hirveästi? muutama oiva keikka ovensa taas avanneessa rock-klubissa. jääveistoksista ja hurjista pakkasista nauttimista ja valokuvaamista.koru-hulluus lipesi täysin lapasesta. hortonomi-hulluus vain kasvoi ja sain muhkean tomaattisadon. mystiset mansikkani tuottivat marjoja vielä lokakuussa. kesän kohokohta oli riippumatto, jolle aherrettiin oiva paikka tuohon miun pikkuiseen paratiisiin.no okei, ehkä se kohokohta kuitenkin oli dave ja kumppanit kalasatamassa. seura siellä oli oivaa ja vaikka ihan himpusti jännitti neito bloggaajien tapaaminen, kannatti. ihania neitoja kaikki.  tykkään edelleen reilu vuosi sitten hankkimastani g12-kamerasta. rakkaus, joka vaan syvenee. 

syksystä ei ole kuvia. syksyn mie olin sairaana. kipeänä. väsynyt. en ole ikinä ollut näin alati-sairas. en ikinä. sain aika vahvan astma-epäilyn, joka oli tarkoitus varmistaa keuhkopolilla ensi viikolla. no arvatenkin olen taas sairaana ja kyseessä taitaa olla taas joku reipas keuhkoinfektio, joten keuhkopoli todennäköisesti taas siirtyy. että tämmöistä. syksystä ei siis ole muutamaa keikkaotosta lukuunottamatta kuvia. on vaan ollut aika sumua.

2012 pelottaa. keuhkopolin lisäksi näyttää vaihteeksi siltä, että kesällä loppuu työt. "kun on tämä lama" ja "maailman tilanne on tämä". tosiassa ne, jotka ei välttämättä osaa näitä hommia, mutta joilla on se maaginen "toistaiseksi voimassa oleva työsuhde" ajaa taas edelle ja kas, "määräaikainen tyttö" saa väistyä.

eli kyllä. pelottaa ihan hirveästi. sitten on tietysti se y-kromosomi, jolla ei mene tällä hetkellä hirmu vahvasti ja siitä syystä on vähän hiljaista. 

en oikein jaksa just nyt.

mut ehkä mie taas kohta olen ihan terästä ja huoleton.