miun oikeasti piti nukkua vihdoin tänä yönä. olin jo siirtänyt kellon niin, että tulen vasta viimeisellä amhdollisella hetkellä töihin. ja miten kävi? no kunhan ensin sain unen (tainnutin itseäni sängyssä lukemattomilla how i met your mother -jaksoilla) ja selätin junttipoppipainajaiset (oon herännyt viime yönä ainakin pääjukeboxin soittamaan popedaan (???wtf???), känniseen tanssilattiaketkutukseen, lumiauraan, kilpikonnaan, ulkona kävelevään ihmiseen sekä pääjukeboxin soittamaan yöhön) heräsin 2h ennen kelloa. herätessä päässä sentään soi five finger death punchin bad company, joka vähän tasoitti. mutta kuitenkin. olo on zombien ja aineissa olevan pölllön välimaastosta. oon töissä, vaikka vieläkään ei ole kello soinut.
kuulostaa hienolta, eikö?
hei tytön pää, voitaisko sopia, että lopetettais tää valvoskelu nyt?
ei taas aleta tähän.
4 kommenttia:
Jestas. Toinen inahdus blogiin. Tuuthan sie kunnolla takasii?
hyvin on elämä sotkussa, joten eiköhän tää taas vähän aktivoidu. :)
Niinhän siinä usein käy, että kun alkaa kriiseillä, niin tulee painavaa sanottavaakin.
Toivottavasti sotku ei ole ihan mahdoton.
Ehkä tästä avautuu jotain uutta... Mahdollisuuksia... Tai jotain. :)
Lähetä kommentti