yllätystytön elämä on outoa ja yllättävää. ja välillä niin tavallista. tämä on yllätystytön maailma.
torstaina, joulukuuta 09, 2010
numeroidut rakkaat 342?
tiistaina, joulukuuta 07, 2010
200 kirjaa.
nyt jos voisin.
maanantaina, joulukuuta 06, 2010
oho! tunnustus!

sain tällaisen ihanan tunnustuksen aikojen alussa (oisko ollut syyskuussa?) ja yllättäen en muistanut kiittää Viiua ja laittaa tunnustusta eteenpäin! mutta siis:
asiaan kuuluu tehdä 7 palajatusta itsestäsi ja jakaa sen jälkeen tunnustuksia 7:lle loistavalle bloggaajalle.
ylläripylläri, että
1. tunnen välillä olevani yksinäinen, vaikka ympärilläni olisi paljon ihmisiä.
2. saan kiksejä hyvistä live-keikoista ja katselenkin mielummin keikkataltiointeja kuin musiikkivideoita.
3. haluaisin oppia ottamaan hyviä tilannekuvia ja siitä syystä sijoitin veronpalautukseni uuteen kameraan.
4. harrastan posliininmaalausta, mutta inhoan kukkien maalaamista. kerran olen onnistunut maalaamaan pionin, johon olin jopa tyytyväinen. mutta koska se oli niin tuskaista, pidättäydyn rokkareissa ja muissa kuin sivellintekniikalla tehdyissä tuotoksissa.
5. ahdistun usein uusissa tilanteissa tai jos suunnitelmat menevät yllättäen uusiksi. tarvitsen aikaa sulatella.
6. rakastan antaa lahjoja, jotka sopivat saajalle ja tekevät iloiseksi, eli terveisiä joulumaasta.
7. hankin eilen elämäni ensimmäisen orkidean. se on kaunis.
ja sitten hyvä kiertoon (joo ei ole seitsemää, mut sellaista se elämä on!.nih.):
Tiina
Minja
3xikuisuus
Meri
Typy
minne katosi päivät?
mutta sitä mie en tajua, miten mie voin kuvitella pitäväni blogia, jos en saa kirjoitettua sinne yhyään mitään viikkoihin tai jopa kuukausiin?
ja kyse ei ole siitä, ettenkö haluaisi kirjoittaa. mie vaan olen ollut niin tolkuttoman väsynyt.
vä-sy-nyt.
tuntuu mahdottomalta ajatukselta, että aloitin työt vasta vähän yli 3kk sitten ja olen ollut jo 1,5kk ihan hyytymä. eli 8kk työttömänä, mutta aktiivisena ja sen jälkeen töissä ja ihan matona. matoiluun varmasti vaikuttaa esimerkiksi marraskuun yli 230 työtuntia. eikä lokakuukaan jäänyt paljon jälkeen, vaikka olinkin yli 2 viikkoa sillä leikkauksen jälkeisellä sairaslomalla. ehkä se selittää jotain. tai sitten ei.
reilu viikko sitten päätin, että elämään on pakko saada lisää sisältöä. ei enää pelkkää työtä.
sen jälkeen en ole tehnyt yhtään yli 8 tunnin päivää. olen aloittanut taas helmikorujen väkertämisen, hankkinut valkoisen orkidean ja käynyt jopa salilla. nyt kun fysioterapeuttikin on antanut luvan vähän muuhunkin kuin pelkkään kevyeen kuntopyöräilyyn ja altaassa jalat pohjassa kävelyyn. mii laik. vanha sohvaperuna on nimittäin taas vahvasti pinnalla. perse on iso ja ahistaa. odotan vaan, että pääsisin pumpiin ja muihin jumppiin. niihin ei nimittäin vielä toviin ole mitään asiaa.
mut jos sitä nyt levittäis pyykit, keittelis glögit ja valmistautuis kummastelemaan kolttuja. eli hyvää itsenäisyyspäivää itse kullekin.
tiistaina, syyskuuta 07, 2010
maanantaina, syyskuuta 06, 2010
maanantaina, elokuuta 16, 2010
turistina.
kävin nimittäin lomailemassa ja ei olekaan ihan äsken ollutkaan näin montaa päivää silkkaa lystiä.
olen syönyt niin hyvää ruokaa, juonut juomia ihanassa seurassa, ostanut pari helmikauppaa lähes tyhjiksi, eksynyt vitun-korsoon, rakastanut taas isosti don huonoja, nukkunut helsingin kattojen yllä, ollut ihana täti jajaja.
niin ja olen kävellyt jalat puhki. tänään otin turisti-kuvan, sen teille jaan.
perjantaina, elokuuta 13, 2010
torstaina, elokuuta 12, 2010
lähes 7 vuotta sitten.
lauantaina, heinäkuuta 31, 2010
no en tod osaa.
ois ehkä kannattanut oikolukea.
siis en todellakaan osaa kirjoittaa.
aika vaikea on uskoa, että olen joskus valmistunut suomalaisesta yliopistosta maisteriksi ja kirjoittanut jopa itse oman graduni.
huoh.
hei murut.
kirjoittaminen on jäänyt, kun en ole osannut kirjoittaa.
edelleen olen työtön, mutta toivottavasti siihenkin tilanteeseen tulis muutaman viikon päästä vaihdos. pidättehän peukkuja?
kevään ja kesäkuun olin kurssilla ja tein työharjoittelun puitteissa blogi- ja sos.media hommeleita. yllätystytön jorinoiden kirjoittamiseen ei löytynyt virtaa.
heinäkuun olen lomaillut (vai voiko työtön olla lomalla?), enkä oikeastaan ole pistänyt näitä säitä pahakseni. tosin viikolla rikottu lämpöennätys oli ehkä snadisti liikaa, mutta vieressä oleva järvi ja naapurin ilmalämpöpumppu auttoi.
ihana kesän kohokohta oli rokrok ja pattonin mike. itku tuli silloin sunnuntai-iltana, kun faith no morea oli tyttö odottanut 14-vuotiaasta asti. keikka oli puhdas helmi. pikkuveli piti siskoa kädestä kun sisko herkisteli easy:n tahtiin. ♥
sittenhän miulla oli synttärit ja synttärihempulat. joo, mieskin on edelleen kuvioissa.
eikä seurustella edelleenkään. muutama kaveri on saanut miut jo hetkittäin suht pahan tuuliseksi, kun heillä ei ihan ymmärrys riitä, että minun on ihan hyvä olla ja että kaikkien ei tartte tehdä niinkuin he tekevät.
synttäreiden jälkeen päivät on ollut pitkälti kodin ja rannan välillä suhailua. iltaisin olen kantanut vettä ja jutellut mukavia miun tomaateille, jotka ovat villiintyneet. aloitin siis keväällä pienen hortonomi-vimmailun ja se lipesi keväällä vähän käsistä. nyt miun takapihalla kukkiin kukkia, kasvaa mansikoita ja erityisesti valtavasti pieniä tomaatteja. mie tykkään.
tänä kesänä olen myös väkertänyt vinot pinot koruja. lasihelmiä löytyy kotoani lähes kaikkialta ja koruja syntyy. niitä on syntynyt jopa niin paljon, että olen osan myynyt facbookin kautta. yllättäen niitä on jopa mennyt kaupaksi. mie tykkään.
tällaisia asioita mie olen nyt puuhaillut. ehkä mie taas osaisin aloittaa tänne kirjoittamisen? tosin se on helpompaa silloin kuin oikeasti ois elämässä tapahtumia?
tai no, eihän miulle ikuna mitään tapahdu.
puspus.
perjantaina, heinäkuuta 16, 2010
treffit.
sunnuntaina, kesäkuuta 13, 2010
tuli jano.
tiistaina, toukokuuta 11, 2010
olis tilauksessa.
itse menen ankkaan, mutta tunnetusti en osaa ottaa hyviä keikkakuvia, eikä oma kamera välttämättä riitä..
eli jos joku mussukka onnistuu ottamaan oikeanlaisen kuvan, niin mielelläni kuvan käytöstä ihan maksaisin.
maanantaina, toukokuuta 03, 2010
ei voi taas kuin ihmetellä.
siis se, jolloin on aika kuulla erittäin epämiellyttävässä asennossa, että "oi, onpas sinulla joulunpunaiset limakalvot!" ja kaikkea muuta yhtä mieltä ylentävää.
no tunnollisena tyttönä päätin tarttua toimeen ja hoitaa homman alta pois. ei sitten mennyt tämäkään homma niinku strömsössä.
aloitin soittelun kolme viikkoa sitten. soittaa voi arkena klo 10-11. arvata saa, pääsinkö kertaakaan läpi. kerran yritin jättää vaihteeseen soittopyynnön ja vastaukseksi meinasi vaihteen kärttyisä ämmä tulla linjoja pitkin "emme vastaanota soittopyyntöjä! emme!".
alkoi vähän tulla epätoivo. niin ja bonuksena: harjoittelupaikassahan on vain avokonttori. että soitellako konttorista vai vielä täydemmässä käytävässä?
laitoin sitten kuitenkin sähköpostia sille terkkarille. vaikka vallan hyvin aiemilta vuosilta tiesin, että he eivät saa hoitaa asioita sähköpostitse. viestissä pyysin häntä soittamaan, sillä pillerit olivat aika finaalissa enkä ollut päässyt puhelintunnilla läpi ja touko-kesäkuussa en oikein pääsis käymänkään.
sain välittömästi saman automatic replyn kuin aiempina vuosina ("Soittakaa soittoaikana!"), mutta kaksi päivää myöhemmin sain ihan oikean sähköpostin.
postin, jossa luki et miulle oli varattu se helvetin papa-aika (en edes pyytänyt sitä varaamaan) toukokuun loppuun ja kruununa "jätin sinulle yhden levyn pillereitä tänne neuvontaan, hae ne joku päivä päiväkävelyllä ollessasi."
ajatuksena kaunis, mutta:
- pyysinkö aikaa toukokuulle? ja pyysikö ylipäänsä aikaa, vaan että saisin puhekontaktin hänen kanssaan? ja onko se aika suhteellisen paskana päivänä.
- päiväkävelyllä? se helvetin neuvonta on auki arkena 7.45-15! millon mie sinne muka pääsisin??? ja siis kamoon, jotenkin nyt olettaisin, et kolkööt vuotias nainen ois arkisin tuohon aikaan töissä. tänään itkin sit siellä neuvonnan edessä 16.15 ja pitkän maanittelun jälkeen sain yhden sairaanhoitajan heltymään. ei olis kuulema oikeasti saanut.
- ja en ole ihan varma, et meneekö miun jalka niihin helvetin telineisiin sit loppukuusta. meinaan, et oisin voinut kertoa siinä puhelimessa, että on polvi poks, mutta kun ei.
edes puhelimitse.
torstaina, huhtikuuta 29, 2010
pientä mieltä taas askarruttaa.
- se tuntuu soivan ylex:llä aina.
- se helvetin änkytys jää sitten koko päiväksi päähän soimaan.
- vahingossa näin pätkän siitä videosta. meinasin oksentaa.
- ja pahinta on se, kuinka raivostuttavasti se naikkonen sanoo sanan "busy".
millä logiikalla sensitive-deodorantti saa haista ihan hirveältä? joku tyttö-merkkinen yksilö joutui mainoksen uhriksi ja osti garnierin mineral spray -deodoranttia, jonka kyljessä luki sensitive. tyttö-merkkinen yksilö toki tyhmänä oletti, että sensitive ei haisis kuin kärpänraato, mutta väärässäpä oli! kyseinen tuote haisee aivan karmealle, sumutus-vaiheessa. eli aamu alkaa hengissäselviytymistaistelulla "kuollakko katkuun vai ei". muuten tuotteessa ei ole valitettavaa, se toimii ja "päälle laitettuna" ei enää haise. mutta siis SENSITIVE??
maailmassa on virhe!
näillä eväin, mukavaa torstaita!
lauantaina, huhtikuuta 17, 2010
torstaina, huhtikuuta 15, 2010
heräsin.
kiitän rouva sm3tanaa näistä riemukkaista lukuhetkistä.
keskiviikkona, huhtikuuta 14, 2010
kadonnutta punaista lankaa metsästämässä.
osa on jo esitoteutuksessa.
ikkunalaudalla nimittäin kasvatetaan parhaillaan minttua, korianteria, basillikaa, köynöskrasseja ja auringonkukkia. tomaatin ja mansikan taimet on tilattu.
ostoslistalla on puutarhamulta, semmoinen ristikkohässäkäkehikko ja muutama iso ruukku. tomaattilaatikko on jo tehty mittatilauksena (kiitos isäpuolen) ja se saapuu tänne lähiaikoina.
eli jos kaikki istutukset kuolee, niin ainakin on ollut kivaa niitä suunnitellessa ja laitellessa.
kassellaan tuloksia sitten syssymmällä.
tänään makasin sitten siinä putkessa. magneettikuvassa. ensin iski ihan hirveä ahi, vaikka en ollut siinä putkessa kuin rintakehää myöten. melu oli karmea, onneksi oli kuulosuojaimet. kun sain hengityksen tasaantumaan, tajusin, että varpaita paleltaa ja vasemmassa jalkapohjassa on iso kutina. ole siinä sitten liikkumatta puolituntia.
ja sitten nukahdin!
ihme lehmänhermo olen.
toista on aina illtaisin. väsyttää ihan sikkenä, mutta uni ei tule. ja koska uni ei tule, mie luen.
ensin meni kaikki vamppyyrikirjat eli ne twilight-kirjat. nyt luvussa on rillipää ja läski.
nukahtamis-ongelmaan voi myös vaikuttaa se, että ei ehkä ole ihan uneliain olo, kun on ensin nauraa rätkättänyt vedet silmissä..
tai mistäs mie tiedän.
tänään kävin myös apteekissa. allergialääkkeitä. helvetti, pelkät silmätipat oli yli 50€ ja kokonaissumma 80€. ja tuo on muuten 5€ enemmän kuin ilosaarirock-lippu.
mistähän kullasta ne tipat on tehty?
ei voi ymmärtää.
ai perskule. on muuten likaiset ikkunat.
haluaisko joku tulla pesemään ne?
torstaina, huhtikuuta 08, 2010
maanantaina, maaliskuuta 29, 2010
kevättä rinnoissa.
neulontaa ja ehkä joku helmi-inspis? ompelua ainakin. lepakko-paitaa pukkaa.
ja kurssiin liittyvä harjoittelupaikkakin tais löytyä. ihan uusia ihmisiä. luovia. mahdollisuuksia, maybe?
tyttö sydän punaiset kumpparit.
lauantaina, maaliskuuta 20, 2010
perjantaina, maaliskuuta 12, 2010
junk.
mutta siis mikä järki on siinä, että junalippu tuli vain 6€ halvemmaksi kuin lentolippu?
siis häh?
paluumatka tehtiin siis junalla ja rikkipoks polveni ei siitä pahemmin välittänyt. vajaa viisi tuntia junassa takasi polvijumin ja inhan la-su yön.
kreit.
kurssi on ollut hyvä.
jo pelkästään se, että paikalla on 14 muutakin suht samassa tilanteessa olevaa, helpottaa.
alkoi nimittäin jo tuntua, että en osaa puhua kavereille muusta kuin työttömyydestä ja paskasta mielestä, joka hetkittäin palaa mieleen. nyt siis voi surutta puhua päivisin kurssilla ja kavereille on ehkä muutakin sanottavaa kuin matalavirettä.
liikkumaan en ole päässyt kuukauteen. kerran kokeilin uimista/vesijuoksua, mutta uiminen sattui ja vesijuokseminen onnistui erittäin omiuisessa asennossa.
ei kiva.
onneks sen jälkeen sain ihanaa elokuva-panari-vaniljajätski-vadelmahillo-seuraa.
haarautuvan rakkauden talo.
ja ihan vaan tiedoksi, että knihtilän elina on aivan ässä.
ei mut nyt taidan katsoa pari jaksoa true bloodia.
koukussa oon.
siihenkin.
ja sons of anarchy:n.
viikon pähkinä: mistä sons of anarchyn jax on tuttu? ja jos tän tietää ilman kuuklea tai internetin ihmeellistä valtatietä, on ehkä syytä myöntää olevansa telkkari-narkkari.
mie oon.
tv-junkie.
perjantaina, maaliskuuta 05, 2010
oho ja hupsis.
ja juon.
ja on oikeasti kivaa.
juon siis lisää.
perjantaina, helmikuuta 19, 2010
kypsä.
viikko siitä, kun pääsin ulos ilman helvetinmoisia tuskia.
viikko siitä, kun olen voinut taivuttaa vasenta jalkaani.
viikko ilman liikuntaa (jos kyynärsauvoilla kotona kykkimistä ei lasketa liikunnaksi).
viikko sohvalla 24/7.
en todellakaan enää jaksais.
ai joo! ja tämä 4 päivää jatkunut aivojen nenän kautta ulos valuttaminenkin alkaa oikeasti jo tympiä.
eli saisinko yhden toimivan vasemman jalan polven ja voisko aivojeni rippeet pysyä pääni sisällä?
jooko?
tiistaina, helmikuuta 09, 2010
tiistai.
päivällä unta ja digiboxin tyhjennystä.
illalla ihanan kummipojan ihana äiti. pari siideriä. halpoja. säästettiin. isosti karkkia ja elokuva. bussin odotusta i-h-a-n liian lyhyessä hameessa.
kukaan ei kertonut, että ulkona on noin kylmä.
sunnuntaina, tammikuuta 31, 2010
sunnuntaina. hupsis.
illalla ilmestyi ovesta yllättävää hempulaa ja tarinoita 90-luvulta.
seurauksena sunnuntainen tissu.
ja nyt sit vielä hikka.
mut hyvä mieli ja puhki pussattu.
keskiviikkona, tammikuuta 27, 2010
vaihtoehto 3.
soitin juuri, että en halua sitä 4kk paikkaa. en vaikka ei siinä olisi menettänyt sitä muutosturvaa.
soitin, vaikka kuulin, että se toinen paikka on enemmän kuin paljon epävarma.
oikeastaan haluan sille kurssille ja löytää oikean työn.
semmoisen, ettei tartteis venkuilla ja menettää yöuniaan.
ja sitä odotellessa voi katsoa ne olympialaiset.
ja juosta jumpissa.
nyt en vaan tiedä olenko oikeasti tyhmä vai todella tyhmä.
tiistaina, tammikuuta 26, 2010
valintoja.
vaihtoehto 1:
kuulin, että entisessä työpaikassa (juu. juuri se.) avautuu vissiin aika passeli paikka lähitulevaisuudessa. määräaikaisena. en ole vielä saanut oikeaa ihmistä puhelimeen, joten en tiedä onko se paikka oikeasti avautumassa vai korvamerkitty jollekin perkeleen muumiolle. mutta kaikesta huolimatta haluaisin sen. tässä vaihtoehdossa saisi vielä "lomailla" hetken ennen hommien alkua ihan siedettävällä ansiosidonnaisella. se olisi plussaa. ennättäisin orientoitua kesään ilman lomaa.
vaihtoehto 2:
sain aamulla puhelun, jossa minulle tarjottiin 4kk:n sijaisuutta. homma alkais maanantaina. sisältäis paljon tulevien kansankynttilöiden turmelemista. jatkoa sijaisuuden jälkeen ei näkyvissä. vastaus pitäis antaa huomenna. odotan edelleen yhteydenottoa liittyen vaihtoehtoon 1 ja toista työkkäristä, sillä en ole yhtään varma miten muutosturvan kanssa kävisi tässä tapauksessa. ja pelkän 4kk sijaisuuden takia en taida haluta menettää sitä etua.
vaihtoehto 3:
sanoisin ei vaihtoehto 2:lle, meinsin muutosturvan turvin kurssille/opiskelemaan avoimeen, saisin todellakin kohtuullisen korvauksen ja odottelisin josko kurssin kautta löytyis miellyttävä työ tai vaikka tuo vaihtoehto 1:ssä mainittu paikka vihdoin tulis hakuun.
valintoja.valintoja.
millä todennäköisyydellä ens yönä ei tartte nukkua.
veikkaan, että aika suurella.
maanantaina, tammikuuta 25, 2010
sunnuntaina, tammikuuta 24, 2010
uusia ja uusvanhja tuttavuuksia.
just niitä supermarjoja. aamupalassa mustikoiden, myslin ja jugurtin kanssa.
super tuloksia odotellessa.
terveyttä.
mainoksen uhrina kokeilin myös fond du chefiä. ei paha. ei paha ollenkaan. :)
uusvanhana tuttavuutena kokeilevaan keittiöön ilmestyi pitkästä pitkästä aikaa myös mallasleipä. ja heti muistin, miksi en ole sitä aikoihin ostanut. se on nimittäin taivaallisen hyvää tuoreena, mutta ei kovin makoisaa enä seuraavana päivänä. nokkelana neitona päätin mikrottaa leipäviipaleita ja a'vot! herkkua!
nyt taidankin käydä vähän mikrottamassa sitä herkkua.
nams.
*ja oli miul oikeasti jotian muutakin kerottavaa, mut nyt en kyllä enää muista mitä.. tekee vain mieli sitä leipää..*
keskiviikkona, tammikuuta 20, 2010
tiistaina, tammikuuta 19, 2010
ilman punaista lankaa.
mie olen juossut salilla ja kuluttanut hervottoman kasan kaloreita.
sit vastapainoksi olen leikkinyt kokeilevaa keittiötä ja tehnyt vaikka minkälaisilla siemenillä ja jauhoilla varustettuja sämpylöitä ja patokeja. olen tehnyt elämäni ensimmäistä kertaa canneloneja ja voi elämä, että ne onnistuivatkin mainiosti. enkä voi väittää, että kalapihveistä olis tullut yhtään huonoja.
ja joo. olen opetellut uuden aamupalan. ennen se oli 2 isoa mukia kahvia ja leipää. nyt olen vedellyt irtokamana ostettua luomu-mysliä (ei mitn sokeroitua höttöä), (omasta pakastimesta) mustikoita ja jugurttia. ei yhtään paskempaa. :) eli siis tervettä elämää. ainakin toistaiseksi.
no mutta olihan miulla ihan muutakin juttua!
ensinnäkin: voi hyvää päivää, mitä mummoja on taas ollut paikallisbussin (aka local_killer) kyydissä! tässä päivänä eräänä olin matkalla jumppaan (ylläri) ja samassa bussissa oli aika paljon porukkaa (koululaiset ja mummot tulossa lähiöön). miun takana istui joku tosi takakiree mummo, joka natkutti viiltävällä äänellä vierässä istuvalle nuorelle tytölle KOKO ajan. ohessa ote viimeisestä helmestä:
takakiree (painaa pysähtyy-merkkivaloa tod aikaisin): minä JÄÄN sitten seuraavalla pysäkillä.
nuori: selvä. minä siirryn sitten tästä, että pääsette nousemaan.
takakiree: minä en nouse ennen kuin tämä pysähtyy!
takakiree: mutta aina noita vapaamatkustajia ilmaantuu eteen!
nuori: ???
takakiree: no kun MINÄ painan summeria, niin kyllä sitten muutkin tunkee samalla pysäkillä ulos. sitten en meinaa ennättää edes ulos bussista. vapaamatkustajat. pah.
mie: *epätoivoista naurun pidätystä ja huulen puremista*
mistä noita oikein sikiää?!?
en tajua! :D
toinen juttu, jota en tajua on netissä täytettävät työnhaku-lomakkeet.saa
KUKA IDIOOTTI NIITÄ OIKEIN SUUNNITTELEE JA MIKS NIILLÄ KIUSATAAN IHMISIÄ?
ihan sillei pienesti ja sievästi vituttaa täytellä huonolla käytettävyydellä varustettuja lomakkeita minimissään 2 tuntia, kun samat taustatiedot sais simppelisti annettua esim. lähettämällä päivitetyn cv:n. ei miun huumori riitä naputtelemaan aina uudestaan koko entistä työhistoriaani ja kaivamaan niitä saakelin alkamis- ja loppumispäivämääriä miljoonista työtodistuksista.
saa arvaata mitä tein eilen.
keskiviikkona, tammikuuta 13, 2010
positiivisuuksia.
- voi jumpata vaikka puol ysiltä, jos tuntuu siltä.
- voi lukea kirjoja koko yön, jos huvittaa.
- voi juoda hyvää kahvia, jos jaksaa keittää sitä.
- voi laatuaikailla kummipoika J:n kanssa vaikka torstai aamuna klo 8.
- tulevat olympialaiset toisella mantereella. voi kattoa vaikka yöt lätkää, jos siltä tuntuu. ja luulen, että tuntuu.
- päiväunet + villasukat. ♥
- seksi keskellä päivää.
siinähän niitä on.
syitä herätä.
tiistaina, tammikuuta 12, 2010
risukasasta ja silleen.
oli mukavaa ja rentoa.
liian nopeasti ohi.
maanantaina kun palasin välipäiviksi töihin, sain kuulla, että torstain jälkeen ei tartte enää tulla.
kiitos helvetin kiireestä vuodesta.
kiitos hyvin hoidetuista töistä, joista tuli vaan positiivistä palautetta.
et me ei jatketa siun sopimusta, mut toisesta yksiköstä lomautettu epäpätevä ämmä palkattiin siun tilalle.
millään ei oikeasti ollut mitään merkitystä.
kiitos.
on sitten ollut vähän omien palasten keräilyä havaittavissa.
jotenkin syö naista, ku tietää, et ihan sama miten hyvin työnsä on tehnyt, joku muu korjaa hedelmät.
suomeks sanottuna vituttaa.
välillä ahdistaa ja itkettää.
välillä en jaksa puhua/kirjoittaa koko asiasta.
uutta vuotta vaihdon ihanan j-d:n kanssa.
vuoden ensimmäistä päivää juhlistettiin hömppä-elokuvalla ja muutamalla drinksulla.
hyvää ja parasta. tosin välillä paha mieli vain valtasi mielen.
se on muuten paskaa.
sen jälkeen olen kelaillut, junaillut ja ulkoillut.
nähnyt isää, äitipuolta ja isompaa pikkuveljeä. rapsutellut koiria, käynyt jopa tallilla ja ajanut moottorikelkalla. lukenut enemmän kirjoja, kuin koko edellisenä vuonna yhteensä, hakenut töitä ja saleillut.
kyl tää tästä.
ehkä.
toivottavasti pian.
en oikein jaksais.














