torstaina, tammikuuta 19, 2006

asein ikijäätä vastaan.

sulatin tosiaan eilen jääkaapin pakastelokeron ikijäästä. reilu neljätuntia keitettyä vettä, hiustenkuivaajaa ja voiveitsellä jään naputtelua. mut nyt se on sulatettu ja jääkaappikin tuli samalla pestyä ja vanhat purtelot poistettua.
joo. oli se vähän sijaistoiminto. tämmöiseksi se odottelu ja outo skitsoilu teettää.
minussa on todellakin jotain pahasti vialla.
en ole yhtään normaali.

ja jos siitä oli jotain epäselvyyttä aiemmin, niin ei ole enää: miun suuhun mahtuu järkyttävän paljon juttuja. ja tästäkään ei kannata kysyä enempää, olen vaan töissä täällä. laadukas työpäivä.

*tehokuuntelussa: kipu kasvattaa.*

omituisuuteni..

soila seferiina haastoi kertomaan omituisuuksistani.. tässä muutama ensiksi mieleen tullut.. näitähän nimittäin riittää.. :)

1. miul on hirveesti astioita ja mie oon aika tarkka niiden suhteen.. mut erityisesti on yks muki. siihen mukiin tai siihen miten sen olen saanut, ei oikeasti liity mitään erityistä. MUTTA kukaan muu EI SAA KÄYTTÄÄ SITÄ. ja käytänkö mie ite sitä? no vain ja ainoastaan silloin ku ompelen. ja siitä juodaan vaan ja ainoastaan kahvia.

2. tärkeisiin koripallopeleihin laitetaan joko pucca- tai nasu-sukat. niillä tulee voitto. ne ei ole vielä kertaakaan pettäneet.

3. työpäivän jälkeen on päästävä suihkuun vaikka työni onkin pääasiassa tietokoneella istumista. haisen muuten työpaikalta ja työnteolta. riitinomainen tarve puhdistautua töistä.

4. ja tääkin liittyy peseytymiseen.. jos shampoo haisee pahalta = ei tuoksu hyvältä, niin sit tuntuu niljakkaalta.

5. aina kun istun kookoksen sohvalla, miun rannekello alkaa huutamaan. tai siis se alkaa tikittämään ihan järkyttävän kovaa. tai siltä se ainakin tuntuu. eli sinne mentäessä jätetään kello kotiin tai otetaan se heti pois kun istahdetaan sohvalle.

6. tämä kohta on omistettu ruoka-omituisuuksille:
- näkkäri ja sen päälle sinappia, tonnikalaa ja juustoa (tässä järjestyksessä!)
- taffelin normi-sipsejä felixin ketsuppiin dipattuna
- kalapuikkoja syödään vaan ja ainoastaan ketsupin kanssa
-manteli-nougat. ne ei maistu oikeastaan miltään, mut miulla on ihan järkyttävä fiksaatio niihin.
- maito on parasta suoraan purkista juotuna (yksinelämisen ehdottomia plussa-puolia!)

7. cd-levyni ovat rakkaitani. koen syvää ahdistusta jos joku heistä voi pahoin tai on kateissa.


*miten on neidit K, J-D ja V? onko teillä omituisuuksia?*

keskiviikkona, tammikuuta 18, 2006

levyhyllyssäni on tilakriisi.

onnea on:
rakas nro. 254: rammsteinin rosenrot (muutti kotiin itseasiassa jo jouluna, mutta olen näköjään unohtanut raportoida aiemmin tästä onnellisesta perhetapahtumasta)
rakas nro. 255: ismon hitit
rakas nro. 256: irinan älä riko kaavaa

tehokkuutta on:
jääkaapin pakastelokeron sulattaminen

masentavaa on:
odottaminen
toisten asettamat odotukset
ennakkoon murehtiminen


rokitus maximus.

niin tuo live-musiikin tuska.. se vaan pahenee. miks ei cmx, smg, stella, olavi, yup, jonna, kottarit, pmmp tai kalle vois tulla tänne susirajalle minnuu viihdyttämään? no, moni muukin pumppu kelpais, mut nää vois olla edes jossain todellisuudessa mahdollista nähdä täällä..
onneksi maaliskuu lähestyy ja uudet stellan ja smg:n levyt liittyvät muiden rakkaiden joukkoon.

minnuu rokittaa ja mie tarviin tähän tuskaan kohta isolla mitalla troppia.
EN KESTÄ.

pakkaskiksit.

toinen talvipäivä!

voi elämä, että taas aamulla hymyilytti. hiippailin pitkin suuren asuntoni länsisiipeä villasukat jalassa, hammasharja suussa ja yritin olla nauramatta ääneen radio-setien jutuille. (ei muuten onnistunut, hammastahnaa löytyy nyt villasukalta.)
työmatka michelin-ukkona sujui ääneen rallatellen ja yllätyksekseni huomasin saapuneeni työpaikalle puolituntia normaalia aiemmin. miten on mahdollista, että mie, lämpöä rakastava ihminen saan tällaiset kiksit kunnon pakkasista ja vielä heti aamusta??
jännää.

ja sitten.. ei enää iltatöitä tällä viikolla! kauhiaa, miten onkaan sosiaalinen elämä kärsinyt kun kahtena päivänä olen napottanut 12h töissä.. pitänee lienee tehdä asialle jotain, tai miusta tulee todella-kärttyinen-seinille-kiipijä-erakko-mölli. no onneksi on kookos, joka esitti illalla varsin houkuttelevan ehdotuksen.. pistämme vakavaan harkintaan, vanhoin varauksin. eihän sitä tyttö voi koskaan tietää.. :D

ai juu... miten olis, voisikohan yllätystyttö saada lauantaina seuraa korismatsiin? lemn ja juoksija, vinkvink!