angst.

taas ärsyttää jo pelkästään toisen hengittäminen.
ärsyttää erityisesti se, että ei voi hoitaa hommiaan kunnolla.
ei edes niitä, jotka omii muilta.

ja mikä on hienointa, toinen ei edes tajua miten isosti hänen olemuksensa minua vituttaa. ei ymmärrä, et vetää pakosta hiljaiseksi, etten räjähdä päin näköä tai viskaa tiilellä.

ja eikö vittu vois jo lopettaa toisten tunteiden ja mielialojen omimisen?
imee kuin vamppyyri ja muutta kaikki omiksi.

ai sinua vituttaa? niin minuakin. minua vituttaa enemmän.

ai sinua paleltaa? niin minuakin. minulla on ihan kauhean kylmä.

ai sinulla on kiire? siis miks miulla on näin paljon töitä? ei kerkeä edes lounasta syödä, kun puhelin soi.

ai sinä olet vähän kipeä? minä olen ollut jo eilen kipeä. olen aina kipeä.

saatanan ilonsyöjä ja mielialojen omija.
meen purkamaan ärsytystä jotenkin vähän terveemmin kuin tavaroita viskomalla.

tämmöinen tuli.

valmis ja uutta pukkaa. :)



ei olekaan ihan äsken ollut tämmöistä intoa maalaukseen.
kivaa.
jei.

oliko edes asiaa?

en tiedä, et olenko vai en.
siis semi-kipeä.
ei tää nuhailu ja pärskintä ole yhtään kivaa.

mut illalla pääsee harrastamaan, eli en halua tulla kipeäksi.
jos vaikka se laatta, joka näytti jeesukselta, alkais näyttämään siltä miltä pitäis.. :) ja jos vaikka sais herra ylpön alulle.

kivaa se on.
ja kivaa on myös yläselkä, joka ilmoittaa olemassaolostaan ja kertoo, et eilen on käyty sporttaamassa.
tietää tehneensä.

tape that.

eilisen notkahduksen jälkeen on ollut pieniä suorituspaineita olla paras kodinhengetär tänään.
aloitin siis sämpylöillä, jatkoin pullilla (oho! ei kuulu miun repertuaariin), tein kickääs-lihapullia ja sit aloin epätoivoisen taistelun helvetin paperinöyhtää vastaan.
oon kokeillut sini-teippirullaa (ei toimi tähän super-nöyhtään) ja kaikkia ihme harjoja.
parasta jälkeä näyttää tulevan perus-pakkausteipillä.
mut ei tää vieläkään oikein riemunkiljahduksia herätä.

nöyhtäilyn välissä kävin olemassa super ja menin pumpiin.
enkä kuollut, vaikka iski kauhia hyytymä.
mut jotenkin on höntti olo.
silmiä kaiheraa ja vuodattaa.
eikä tämä jatkuva nenän valuminenkaan lisää virtaa.

kivointa viikonlopussa on kuitenkin ollut kookos.
eilen vähän juteltiin juttui teen merkeissä ja tänäänkin nähtiin.
hyvyyttä ja sillein.

meen teippaamaan tuota paitaa.
sohvalle.

saa arvata.

.. mitä tapahtui?

voi helvetti.

ja sämpylätkin "vähän" ruskettui tässä ohessa.

oon niin kodin hengetär, ettei mitään rajaa!