aika ankea paluu arkeen.
tietysti mie tiedän, et tällä alalla näinä aikoina ei paljoa ylimääräisiä työpaikkoja ole liikkeellä ja kun sellainen ilmaantuu, niin hakijoita on monta. mut se mitä en ymmärrä, on salailu.
omassa kaveripiirissä on kuitenkin aika monta samoja jyviä nokkiva ihminen, niin luulisi ihmisten tietävän, et kun julkista paikkaa hakee, niin hakuajan jälkeen se on viimeistään julkista tietoa kuka ja ketkä paikkaa haki. moni kysyi ennakkoon, että "haetko?", johon vastasin rehellisesti, että "totta helvetissä!". saa arvata, moniko kyselijöistä sanoi itse hakevansa?
jälkikäteen kun sitten tulee hakemisesta puhe, niin ollaan kauhean vaikeina ja "ai onko ne hakijoiden nimet julkisia? mussunmussun. no eihän sitä paikkaa kuitenkaan saa. blaablaa."
henkilökohtaisesti tykkään enemmän, kun asiat hoidetaan reilusti ja avoimesti, mutta ei ehkä ihan akateemisissä piireissä taida onnistua.
harmi, sillä veikkaan, et avoimesti toimittaessa aika monilta verenpaineen nousuilta ja megalomaanisilta vitutuksilta vältyttäis.
no oli kuitenkin aivan huippu loppuviikko.
laatuaikaa äidin kans, ommeltiin, huovutettiin, kierreltiin kaupoilla ja juotiin punkkua. lauantaina pussailin miehen kanssa ja eilen huovutin vähän lisää, yritin taiteilla (väri ei onnistunut ja työ meni pilalle. pesin koko tuherruksen pois ja yritän tänään uudestaan) ja kävin sporttaamassa.
parasta oli kuitenkin viesti myöhään lauantai-iltana:
"olit ihana.."