että tämmöinen päivä tänään.

sinitarranännit.

joo, ei kannata kysyä enempää.
lähtis sit opettamaan.

pakkanen, siitä yllätystyttö tykkää.

typerää hymyilyä koko aamu.
kauheasta väsy-koomasta kirpeään, oikeaan talviaamuun ja tyttö heräsi heti. hirveä virne ilmestyi välittömästi naamalle ja lyhyen työmatkan aikana virne vaan leveni.
tykkään niin kovin.
talvella pitääkin olla kylmä.
ulkona paistaa aurinko.

kuten vähän arvelinkin, eilinen iltaopetus oli oikeasti todella kivaa. ryhmä oli taas hurjan mukava ja neljä oppituntia hurahti mennä todella nopeasti. toisaalta olin kyllä puoli ysin jälkeen kotiin saavuttuani niin höntti, väsynyt ja nälkäinen, että oli aivan luksusta olla ihan yksin, omassa kodissa. illalla sain vielä muutaman varsin mukavan viestin, joten väsymyksestä huolimatta päivä oli aikasta onnistunut.

ai niin.. ja kotivoittojen putki on jo 13 ottelun mittainen.. :D:D:D lauantain peli houkuttais aika kovasti.. toisaalta silloin olisi myös korkeakulttuuria-by-miss-sulava-luistin tarjolla, joten pitänee vähän tutkiskella sisintä ja tehdä tiukkoja valintoja.

hyvä mieli = 82%
työtehokkuus = 76%
luonteenlujuus = 0% (mihinkä se tästä nousis??)

hirveästi tekis muuten mieli päästä katsomaan rokkia livenä. ja parhaasta levykaupasta soitettiin.. miun uusin rakas odottaa siellä minnuu, pitää hakea lapsi kotiin. jä tänään on viikon viimeiset iltaopetukset, huomenna pääsee salille.

l-o-i-s-t-a-v-u-u-t-t-a!

oi jos oisin muutakin kuin pätkätyöläinen.

iltatyöt.
tänään ne taas alkaa. ja minnuu ei oikein jaksattais. oikeasti se on ihan kivaa, mutta mie niin paljon mielummin tekisin töitä päivisin.. ja nyt kun on ainakin toistaiseksi myös päivisin töitä, niin päivistä tulee aivan tolkuttoman mittaisia. ja yllätystyttö olis väsynyt. ja väsyneenä alkaa ihmeellisistä asioista skitsoilemaan. ja kellään ei ole kivaa. mut kyl mie jaksan ja jos alkaa tuntua, et en jaksais, ni ajattelen sit vuokrarahoja. tai jotain. jos olis vaikka edes 6kk työsuhteita, niin vois edes vähän valikoida näitä ekstra-hommia.. ei jaksais.

viikonloppu oli oikein mukava.. vähän liian lyhyt vain. perjantain tiukka visailu ei päättynyt meidän kannalta kovin loisteliaasti, mutta siitä viisastuneena päätimme, että enää ei hävitä. lauantaina ananaksen ja kookoksen vadelma-mango-mojitot olivat aivan sikke hyviä ja pikku-kookoksen tapaaminenkin meni oikein hyvin. :D en taas jaksa muistaa milloin olisin nauranut noin paljoa.. tiskillä ei tarvinnut kertoa mitä haluasin ja ihmeelliseen päähän taputtelijaankin törmäsin. hyvin hämärä ilta. mutta hauska! :D

eilen ei ollut minkäänasteista morkkista ja muutenkin olin oikein hyvällä mielellä.. pieni särki vaivasi päätä, mutta onneksi uuden jätskin testailu paransi senkin vaivan.. Aino-Uuniomena. oli aikasta jees. ja vähän puhelimessa puhumista ja aurinkoa. hyvä sunnuntai. oikeasti.

*operaatio donnie brasco! kuin mie pystyin möhlimään noin selkeän jutun???*
*ihan hävettää.*

ei tunnu perjantaille.

hämmentävän ahkera.

oikeasti tehty töitä. ihan niin paljon, et ei todella tunnu edes perjantaille.
ehkäpä tää "ärtyneenä töissä" onkin se miulle parhaiten sopiva työmieliala. pitää jotenkin väsätä koko ajan jotain, ettei ala narskuttamaan hampaita ja huutamaan, ku tympii. tämä uus työpistekin on kyllä selkeästi parempi miun mielenterveydelle. aiemmin syksyllä pahin vitutus iski aina yksinään työpisteellä luumuttaessani, mut täällä ärsytyspiikki ei edes pääse niin korkealle kun ei tartte itsekseen jurpottaa.. hyvä näin.

tänään tietämistä.
huomenna kinkerointia.

*miks ihmeessä alan taas skitsoilemaan?*

hyvinpä taas alkaa.

mikä siinä siis todellakin on, että ei voida vastata jos jotain kysytään?
en vaan voi käsittää.

ärsyyntyneisyys = 72%
säälittävyys = 57%
luonteenlujuus = 0%

ja aamupostauksen lopuksi:
kiitos kookos, ku sain taas illalla urputtaa. heti tuli parempi mieli. ja aattele, huomenna voi testata uutta luomiväriä!