säälittävä syksy.

onhan taas. syksy.
ensin katosi ääni. ei mennyt opetus ihan niinku strömsössä. en tietenkään jäänyt saikulle, vaan tein etätöitä kotoa käsin. kun ääni lopulta palautui, palasin töihin töihn ja pari päivää myöhemmin tuli kuume. semmoinen ihan oikea, kova kuume. tässä vaiheessa tajusin olla loppuviikon sairaslomalla.
maanantaina kuitenkin kuvittelin olevani täysin pelikunnossa ja tiistain vietinkin sitten päivyustyksessä. maskilla keuhkoja avaavaa lääkitystä ja matkaan nippu reseptejä ja sairausloma.

niin että tällei olen viettänyt viimeiset kolme viikkoa.

sohvalla makoillessani olen myös katsonut paljonpaljon huttua, väkertänyt koruja pitkästä aikaa ja neulonut jo joululahjoja. on myös ollut paljon aikaa murehtia tulevaisuutta. mitä minä teen, jos työt loppuvat kesällä? tämä sama peikko on palannut kummittelemaan, enkä tykkää tästä yhtään. työpaikalla uhkaa käydä aivan hirvittävä viikate ja jo pelkkä ajatus aiheuttaa unettomia öitä.

mutta jos nyt ottaisin vähän lääkettä ja katsoisin jonkun murhan ennen unia.
jos se tästä.
ehkä.

kuusi vuotta.

siihen meni.
siihen, että mies tapasi ihanimman kookoksen.
tänä aamuna.

oho.

rokrok.

niinhän siinä sitten kävi, että mitään en ole taas saanut aikaiseksi.

tai no vietin mie monta päivää hunningolla.

vuotuinen siideritsii, aurinkoa, ystäviä ja rokkia -viikko meni ja vaikka kaikki peruspalikat oli tulvillaan mahtavuutta, sattui ja tapahtui kaikkea super-perseyttä, joten kesän hehkuttaminenkin on jäänyt vähän väliin.

mut oli ihania ystäviä ja supernaisia.

ja kotiteollisuutta mieskuoron kanssa.

eturivissä.

tykkään.

tuli loma ja mie kävin pienellä retkellä!

vietin juhannuksen saimaan rannalla ja sieltä suoriuduin suoraan isolle kirkolle.

oli treffejä. ensin päiväkahv eiku siis.. mymskän, minjan ja tiinan kanssa, josta siirryimme minjan ja tiinan kanssa kalasatamaan. siellä meitä odotti dave♥.

en osaa kirjoittaa tästä(kään) riittävän hyvin, joten:

upean sunnuntain jälkeen sukelsin hotellin puhtaiden, valkoisten lakanoiden väliin ja vielä seuraavana aamuna en osannut tehdä muuta kuin hymyillä.

mahtavan aamiaisen jälkeen tapasin lisää ihania ihmisiä ja välillä leikin itsekseni turistia.

retkeen kuului myös ruokailut nepalilaisessa ja thaimaalaisessa lounaspaikassa sekä jälleen kerran mieletön sushibar! tutustuin myös hakaniemen halliin aamiaisen merkeissä ja tein kaikkea ihanaa ja tavallista.

tykkään lomailla helsingissä.

tykkään ihanista ihmisistä.

tykkään davesta.

mie tyttö se vaan tykkään.

jookojookojookojoo?

kaikki on ihan harmaata.

sataa ja väsyttää.

jos on ollut semisti ihana, vaikkei ois pitänyt, niin voiko silloin olla niinkuin ei oliskaan? voihan?

voisinko oppia käyttäytymään muuten kuin hurmaavasti humalassa? voisinhan?

voisiko puhelimeen jo tulla se alkolukko? voisihan?

olisiko pieni itsesuojeluvaisto liikaa pyydetty?

voisiko miun raksu polkupyörä jo lakata aiheuttamasta huolta? voisiko?

voisiko loma jo alkaa?