voi kun ne kynttilät oli nättejä. istuin illalla sohvankulmassa, pimeässä huoneessa, viltin alla ja katselin kynttilöitä. ne vaan paloi. kuuntelin vähän kentiä. sain viestejä.
kentin jälkeen hain mantelinugaat ja muut karkit jääkaapista, käperryin takas sohvalle ja pistin uuden hankinnan, bridget joneksen pyörimään. varpaita ihan kipristeli. mie niin tykkään niistä kirjoista ja hugh grantista. erityisesti näin pimeään aikaan kun mielialat heiluu laidasta laitaan.. silloin tarvitsen isot annokset hughia.
ja tänään odotti kalle pöydällä kun tulin lounaalta. T oli pakannut elämänimiehen hyvin, ei ollut tullut kolhuja vaikka sisäisenpostin sedät ovat sitä kuskanneet. mie en voi sille mitään, et tää ääni on vaan niinniin.. sopivan matala ja miehekäs. tätä paljonpaljonpaljon..
*seitsemäntoista sekunttia*
*sunnuntaiaamuna helvetin portilla*
tunnin päästä taidan liukua, pikkuserkku M tulee käymään kaupungissa. nää näkis ja jutskailis. ei ollakaan pariin kuukauteen nähty.
*happamuuden poistoa?*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti