keskiviikkona, helmikuuta 22, 2006

these boots are made for walking.

uudet kengät jalassa ja edessä iso valinta.
hirveästi houkuttaisi ja mieli tekisi. eikä ole eka kerta. tällä kertaa tämä houkutus on kyllä vieläkin pahempi kuin viime kesänä.
toisaalta vähän jännittäis sen vaikutusta työhön ja maksaishan se.
en vaan vielä tiedä. en osaa päättää.
tää on taas niin vaikeaa.

kahviakin tekis mieli.
mutta kukaan ei ole ostanut maitoa.
juodakko kahvia ollenkaan vai sitten ilman maitoa? vai pitäisikö ihan reippailla ja käydä ostamassa sitä maitoa?
mut toisaalta en jaksaisviitsiskehtaishaluais.
kaikki on tänään jotenkin vaikeaa.
johtuu varmaasti tästä kurjailusta.
alan kohta näyttämään ihan oikeasti sitruunalta.
kitkerä ja hapan.


jos lähtis kohta käymään kaupungilla.. tallustais näillä punaisilla kenkäsillä. kävis kysymässä josko uudet silmät olis tullut. tulis jotain ihanuutta elämään, näkis vaikka asiat vaihteeksi ihan kuin uusin silmin.
tai jotain.

*miksi ihmeessä siirapittaa näin helvetisti?*
*ei voi tyttö ymmärtää*
*SITRUUNA!*

3 kommenttia:

yllätystyttö kirjoitti...

heh..
tai sitten ehkä pikemminkin nancy sinatran versiota.. :D
dukes of hazardia en ole muuten vielä nähnyt, pitäis ihan vuokrata.. ihan jo pelkästään knoxvillen takia.

ja kyllähän mie tiiän, et sie et mitään myönnä! :D:D:D

yllätystyttö kirjoitti...

jaa, voiko siitä nähdä monenkinlaisia unia??? :D:D:D
mikä siinä on, että tyhmyys viehättää?

hoivavietti?

yllätystyttö kirjoitti...

mie tarkoitin knoxvilleä.. :)
heheee..