nyt odotan viikonloppua.
maanantaina tarvitaan taas metreittäin rautalankaa ja kestävää hermoa.
inhaketta on:
- tuuli, joka sattuu silmiin ja paiskoo hiekkaa piilareihin.
- silmien kutina ja kaiherrus.
- duha, joka johtuu allergiasta ja piilareista (joo! väitän, et kun piilarit kaihertaa, niin nenä vuotaa.)
- idioottimaiset naapurit, jotka ovat ilmeisesti hankkineet rock band -pelin. ei taida ihan ymmärrys riittää, et vaikka äänet on pienellä, se saatanan rumpujen tahkous kuuluu silti koko taloon. ihan vinkkinä vaan, jos joku hakkaa alapuolella harjalla kattoon, sen voi ehkä ottaa vinkkinä: shut the fuck up!
- tehoton puolustuspeli ja tekemättömät pisteet.
- maanantai, joka tulee aina liian nopeasti.
- pikkuveli, joka tulee kylään.
- toinen pikkuveli, joka soittelee kun sil on ikävä.
- pump. (ja selvisihän se syy, miksi tuo edellisen postauksen biisi soi päässä! no sehän soi rintalihasten treenausmusiikkina torstaisin!)
- pehmeät nenäliinat ja hyvät huulirasvat.
- satsumat ja royal gala omput.
- soittoreseptit suoraan apteekkiin (on taas aika päivitellä pillereitten hintoja).
- iso muki maitoa kahvilla.
mut jos menisin kotiin, poistaisin kaihertimet silmistä, tiskaisin ja ehkäpä vähän pussailisin.
ja illalla sitten pikkuveljeä vastaan ja ehkä jopa yhdelle sidukalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti