näin kysyi ystävä eilen.
no en ole.
menin niin lukkoon tuosta hyvää tarkoittavsta kysymyksestä, että en osannut reagoida mitenkään.
en oikeasti osaa kuvitella itseäni avautumassa kenellekään tuntemattomalle.
mie jotenkin ajattelen, että moni muu tarvitsee sitä apua paljon kovemmin.
miul on vaan välillä vähän vaikeaa.
miun terapia kulminoituu aika hyvin tähän: huomenna ups:n poika tuo miulle uudet treenikengät.
eli tämän shop-o-holicin pitää ruodussa tiukka ja ihku pt sekä mahdollisuus liikuttaa x-määrä rautaa monta kertaa viikossa. tai näin mie ainakin toivon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti