viimeinen virhe, minkä ihminen voi tehdä, on lukea netin keskustelupalstoja.
liian vilkas mielikuvitus ja oma pää.
tässähän nyt oon. ootan ja arvon.
paljon olisi tekemistä, mutta aika vähän saan mitään aikaiseksi.
mut mulla alkoi tänään loma.
loma on hyvyyttä.
hyvää joulua kaikille.
sovitaanko, että vuosi 2013 tulee olemaan täynnä hyvyyttä?
ja ei. en tarkoittanut, että vuosi 2013 olisi täynnä lomaa. se on nimittäin täynnä työtä.
allekirjoitinhan taas uuden työsopimuksen.
yllätystytön elämä on outoa ja yllättävää. ja välillä niin tavallista. tämä on yllätystytön maailma.
perjantaina, joulukuuta 21, 2012
keskiviikkona, joulukuuta 12, 2012
second soul.
aamulla kuuden aikaan bussissa.
radiosta tuli second soul ja tajusin kyynelten valuvan poskille.
onneksi silmien punotus menee uimahallin piikkiin ja töissä on niin paljon vilskettä, ettei tartte ajatella omiaan.
ja kiitos muuten ystävä eilisestä chat-tuesta.
oot ihana. :)
radiosta tuli second soul ja tajusin kyynelten valuvan poskille.
onneksi silmien punotus menee uimahallin piikkiin ja töissä on niin paljon vilskettä, ettei tartte ajatella omiaan.
ja kiitos muuten ystävä eilisestä chat-tuesta.
oot ihana. :)
***
and you will find a second soul
the kind that you can mix in with your own
you will find a second soul
someone who vows you'll never be alone
a satellite swirling to the sun
a rose amidst the dunes
are you tired of searching a place
where you belong
*disco ensemble /second soul*
tiistaina, joulukuuta 11, 2012
enkeli ja sydän.
sain aamulla enkelin.
se on väännetty rautalangasta ja se on täydellinen.
se on täydellinen siksi, että vaikka se kolhiutuisi tai joku sitä vähän vääntäisi, se on silti ehjä.
se on enkeli ja se on ihana.
kiitos ystävä. ♥
univamma näytti jo vähän paremmalta, mutta toissayönä otinkin sitten ihan kunnolla takapakkia. 4h ei ole kunnon yöuni, vaan silkkaa pahuutta.
uusi tyynykin oli ihan kuolassa. *kuka kuolaa miun tyynyt???*
se on väännetty rautalangasta ja se on täydellinen.
se on täydellinen siksi, että vaikka se kolhiutuisi tai joku sitä vähän vääntäisi, se on silti ehjä.
se on enkeli ja se on ihana.
kiitos ystävä. ♥
univamma näytti jo vähän paremmalta, mutta toissayönä otinkin sitten ihan kunnolla takapakkia. 4h ei ole kunnon yöuni, vaan silkkaa pahuutta.
uusi tyynykin oli ihan kuolassa. *kuka kuolaa miun tyynyt???*
***
se pyydystää, se mut pyydystää
kuin linnun lentoon lähtevän paikoilleen jähmettää
se kivettää, se mut kivettää
ja kaivertaa mun sydänpuun ontoksi sisältä
näytä mulle padotun virran vimma
tao sydämeeni sokea usko
anna mulle haavoitetun karhun voimat, oi voimalintuni
opeta vanhan vaahteran nöyryys
ja hohda silmiini valoa
anna mulle jotain puhdasta, jotain mihin uskoa
se haalistaa mun sydänpuun lehdet
ja repii ne irti yksi kerrallaan
se alistaa, se mut alistaa
hitaasti imee voimat ja vanhentaa mut ennen aikojaan
*sydänpuu*
*don huonot *
keskiviikkona, joulukuuta 05, 2012
säännön vahvistava poikkeus.
niin taitaa minulla mennä, että kun elämä on solmussa, silloin päivitetään.
ehkä tämä taas jäis vähän päälle. ehkä.
määräaikainen prinsessa sai kuin saikin töitä kesällä ja on taas jälleen kerran määräaikainen.
uusvanhat työkaverit ja työtehtävät ovat pääsääntöisesti ihania ja muutama poikkeus tietysti vahvistaa säännön.
y-kromosomin kanssa asiat on vahvasti jäähyllä.jotain tapahtui. mie en tiedä mitä. ja kun toinen on täysin lukossa ja ei voi/halua puhua, nähdä tai edes kertoa olevansa elossa, niin miulla ei ole hirveästi mahdollisuuksia tehdä yhtään mitään.
väsymys ja epätietoisuus (=perseestä) ei ole tehnyt hyvää. olen vaan ollut jotenkin vähemmän minä.
koko syksyn. ainoat asia mikä on pitänyt miut edes vähän kasassa, on työt, uiminen ja ystävät, jotka ei kysele.
viikonloppuna löysin itseni täysin väärästä paikasta ja olisin voinut ajatella vähän pidemmälle, olisin voinut jättää tämän säännön vahvistamatta, mutta ei vaan pystynyt. kaiken sen henkisen ruoskinnan jälkeen tunsin itseni enemmän itseltäni kuin koko syksynä.
pilkistää muuten pihalla aurinko.
edes vähän.
ehkä tämä taas jäis vähän päälle. ehkä.
määräaikainen prinsessa sai kuin saikin töitä kesällä ja on taas jälleen kerran määräaikainen.
uusvanhat työkaverit ja työtehtävät ovat pääsääntöisesti ihania ja muutama poikkeus tietysti vahvistaa säännön.
y-kromosomin kanssa asiat on vahvasti jäähyllä.jotain tapahtui. mie en tiedä mitä. ja kun toinen on täysin lukossa ja ei voi/halua puhua, nähdä tai edes kertoa olevansa elossa, niin miulla ei ole hirveästi mahdollisuuksia tehdä yhtään mitään.
väsymys ja epätietoisuus (=perseestä) ei ole tehnyt hyvää. olen vaan ollut jotenkin vähemmän minä.
koko syksyn. ainoat asia mikä on pitänyt miut edes vähän kasassa, on työt, uiminen ja ystävät, jotka ei kysele.
viikonloppuna löysin itseni täysin väärästä paikasta ja olisin voinut ajatella vähän pidemmälle, olisin voinut jättää tämän säännön vahvistamatta, mutta ei vaan pystynyt. kaiken sen henkisen ruoskinnan jälkeen tunsin itseni enemmän itseltäni kuin koko syksynä.
pilkistää muuten pihalla aurinko.
edes vähän.
tiistaina, joulukuuta 04, 2012
uneton työhuoneessa.
miun oikeasti piti nukkua vihdoin tänä yönä. olin jo siirtänyt kellon niin, että tulen vasta viimeisellä amhdollisella hetkellä töihin. ja miten kävi? no kunhan ensin sain unen (tainnutin itseäni sängyssä lukemattomilla how i met your mother -jaksoilla) ja selätin junttipoppipainajaiset (oon herännyt viime yönä ainakin pääjukeboxin soittamaan popedaan (???wtf???), känniseen tanssilattiaketkutukseen, lumiauraan, kilpikonnaan, ulkona kävelevään ihmiseen sekä pääjukeboxin soittamaan yöhön) heräsin 2h ennen kelloa. herätessä päässä sentään soi five finger death punchin bad company, joka vähän tasoitti. mutta kuitenkin. olo on zombien ja aineissa olevan pölllön välimaastosta. oon töissä, vaikka vieläkään ei ole kello soinut.
kuulostaa hienolta, eikö?
hei tytön pää, voitaisko sopia, että lopetettais tää valvoskelu nyt?
ei taas aleta tähän.
kuulostaa hienolta, eikö?
hei tytön pää, voitaisko sopia, että lopetettais tää valvoskelu nyt?
ei taas aleta tähän.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)