kaikki on vissiin taas yllättyneitä, kun kerron et "oho, vituttaa!"
on taas työkaverin kanssa huoneen jakaminen yhtä mukavaa, kuin tikkujen kynsien alle työntäminen.
olen urputtanut tästä aiemminkin, mut on aika syvältä, kun joutuu joka perkeleen aamu arpomaan tuon tuulella käyvän naisen mielialoja.
kenellekkään ei ole enää yllätys se, että hänellä on huono aamu ja lapsi on vaikea ja ja ja.
tänään päästiin jo siihen, et minua alkoi vituttamaan jo pelkästään se, että hän hengittää. ou joy.
ja sitten oikeasti yllättäviin juttuihin. aamulla oli taas pientä vaatekriisiä ilmassa, kun kaikki hyvät paidat oli yllättäen kuivumassa. vaatekaappia penkoessa käsiini osui ruskeat sammarit, jotka ostin pari vuotta sitten motivaatio-housuiksi ja jotka olin aivan sujuvasti unohtanut kaapin perukoille. ihan vitsillä ajattelin kokeilla ja hupsis, ne meni ihan kiltisti päälle.
varmaan kannattais tutkia sitä kaappia vähän enemmän.
ja sitten! on kuulkaa melkein puolessa välissä tää kuu menossa ja vieläkään ei ole ykskään vaate, kenkä, laukku tai levy karjunut kovaa miun nimeä! (voi tosin johtua siitä, että olen aika aktiivisesti vältellyt kaikkia kauppoja..)
mut siis aika huippua.
tänään keppijumppaa vedessä.
jos se vaikka vähän auttais näihin ojentajiin.
hoppas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti