tänään jatkuis harrasteet.
ajattelin jotain rokkikukko-teemaa kevääksi.
ehkä aluksi herroja hynynen ja ylppö.
nyt kun näin mainitsin, niin kuitenkin molemmat menee ihan reisille ja päädyn viskomaan tuotoksia seinille.
että näin suuri luotto on tekemiseen.
alle 1,5 vuorokaudessa olen onnistunut kasvattamaan ihan tolkuttoman iho-ikävän. miten paljon on riittävästi?
tuntuu vaikealta uskoa, et joku päivä ei iho olis yhtään mielessä.
jotenkin käsittämättömältä.
mikähän hormonihäirä taas vetää mielen ihan harmaaks ja mössöksi.
kahviöveritkin onnistuin taas vetämään.
ja naamakirjan scrabble-pelitkin olen jotenkin onnistunut järjestelmällisesti häviämään viime päivinä.
ja haluaisin osata asioita.
ja pitäis käydä kangasvarastot läpi.
ja ostaa ompelukoneeseen uusia puolia.
opetella ompelemaan.
ehkä tää on joku kosto siitä, et söin aamupalaksi uunituoreen mantelipullan.
se oli hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti