olemista.

aamu alkoi mummosopassa polskutellen.
saunassa selvisi baskerien salaisuus, mutta edelleenkään en ymmärrä miksi sillä yhdellä oli muovipussi päässään.
enkä ymmärrä sitä yhtä hullua-mummoa, joka suoraan saunaan käveltyään alkoi laskemaan letkulla vettä kiukaalle.
ja eikä muuten laskenut mitenkään vähän.
en vaan voi ymmärtää.

taidan lähteä kotiin.
otan pienet unoset ja voisin tyhjentää digiboxia.
miestä ei liene tänään näy, sillä on taas tämä viikko tehty töitä täysin eri rytmissä. kun minä pääsen kotiin, toinen vasta aloittelee. eilenkin mie olin jo sikeässä unessa, kun toinen oli päässyt töistä. miun tuurilla toinen tekee töitä kuitenkin koko viikonlopun.

jos sit korvikkeena vaikka vähän sporttailis ja kävis katsomassa sitä koripalloa.
olis vaan.
oleminen on kivaa.