miulla on ihana mummo.
oikeasti miulla on kaksi aivan ihanaa mummoa, mutta eilen tuli ihan ilo-itku, kun toinen mummoista oli kirjoittanut miulle kirjeen!
ihan oikean, paperille omin kätösin kirjoitetun kirjeen, joka odotti minua töiden jälkeen eteisessä.
mummo tietää, kuinka minä rakastan valkoisia pipareita ja koska en niitä tänä jouluna saanut, hän lähetti miulle reseptin.
mie olen vakaasti päättänyt, et otan kynän ja paperin ja opettelen uudestaan kirjoittamaan kirjeen. pitäähän mummolle vastata.
miulla on ihanaihana mummo!
mummo♥
2 kommenttia:
Kyllä, mummolle pitää vastata! Käsin kirjoitettu kirje... Harvinaista herkkua.
Minulla ei ole oikein koskaan ollut mummoja. Se on vähän surullista.
Joo, niin on!
Postissa tulee yleensä mainnoksia ja niitä LASKUJA ja sähköpostiinkaan tulee tosi harvoin mitään kirjeen tapaista. Jotenkin tuntuu, että en enää oikein itsekään osaa kirjoittaa kunnollista kirjettä.. Olenkohan vain unohtanut, kuinka se tehdään vai onko itsekritiikki ja oppikirjat saanut miut uskomaan, että en osaa kirjoittaa?
Sen kun tietäis.. Mutta mummolle on vastattava.
Ja jos oikein pääsen käyntiin, kirjoitan toisellekin mummolle. Mie olen ollut lapsesta asti vähän mummojen-tyttö. Ensimmäinen lapsenlapsi kummallakin puolella, joten ei varmaan ole vaikea arvaa, että parhaat lapsuusmuistot on maalta, kesäisistä mummoloista. :)
Lähetä kommentti